Vähä taktiikkaa, liikkumista... ja ihanaa kesätreeniä :)

"Kyllä tuo sulkapallo on sitten järkyttävän kova laji! Miten te voitte saada noi kaikki pallot verkon toiselle puolelle?" totesi Satu, joka kävi seuraamassa kilparyhmän treenejä saadakseen vinkkejä omaan peliinsä. Löimme muutaman lyönnin ennen treenien alkua, jotta Satu saisi tuntumaa lajin fyysisyydestä ja annoin muutamia vinkkejä hänen pelin kehittämiseksi. Toivottavasti saamme Sadusta uuden naissulkapalloilijan joukkoomme, sillä naisista on huutava pula pääkaupunkialueen ulkopuolella. Viimeisellä parilla treenikerralla olen taas ollut ainoa nainen miesten keskellä juoksemassa.

Naisten sulkapallo on monen mielestä ihan oma lajinsa ja usein pelitaktiikat poikkeavat miesten pelistä, koska voimaa ja ketteryyttä on vähemmän. Silti monet naiset ovat teknisiä ja tarkkoja pelaajia, jolloin puolustus voi olla jopa parempi hyökkäys kun itse hyökkäys. Valitettavan usein olen saanut valmentajalta kaksariin pelitaktiikaksi vain tämän ohjeen: "lyö rystylle ja seuraa verkolle" ja myönnän että tämä toki on hyvä neuvo useiden vastustajien kohdalla, mutta olen kyllä saanut pelata niitäkin pelaajia vastaan joiden parhaat lyönnit tulevat nimenomaan rystynurkasta roundilta lyötynä. Useilla naispelaajilla nämä around the head -lyönnit ovat kehittyneet vahvoiksi juuri siitä syystä, että sinne yksinkertaisesti tulee paljon lyöntejä siinä toivossa että pelaaja joutuisi käyttämään rystylyöntiä. Rystylyönti on aina puolustustuslyönti, joten lyönnit kannattaisi lyödä kämmeneltä. Tässä vähän rystylle liikkumisesta: Around the head shot and footwork.

Itse harvoin valitsen tarkoituksella pelitaktiikaksi puolustusvoittoista peliä eli jos pelaan sitä niin luultavasti pelaan täysin päin mäntyä (tapahtuu melko usein). Tosin joidenkin vastustajien kanssa tosin joutuu pelaamaan itselle outoa peliä, koska heille pahin lyönti saattaa olla takarajalle lyöty kukkuclear tai kattoa hipova korkea syötö. Tällainen pelaaja saattaa olla taitava nopeassa päinlyöntipelissä ja lyödä kovia smasheja matalammista nostoista, mutta hitaammassa ja korkeammassa pelissä virheiden määrä kasvaa. Tuntuu silti uskomattomalle lähteä lyömään korkeita lyöntejä taakse kun haluaisi lähteä hakkaamaan palloa kilpaa pelikaverin kanssa.

Tapion Sulassa pelatessani valmentajani Elina Väisänen sanoi "parasta, mitä valmentaja voi suojatilleen opettaa, on opettaa hänet ajattelemaan itse". Tämä on ehdottomasti juuri näin. Kaipaisin silti tämän oivalluksen lisäksi jonkinlaista keskustelua naisten kaksinpelin erityispiirteistä ja taktiikkaa tukevista harjoitteista. Believe me kyllä mekin haluamne lyödä vastustajalle muutakin kuin kivoja kaverilyöntejä ja uskokaa tai älkää...taktiikoita on lukemattomia rystylle lyömisen lisäksi! Onnittelut btw näin jälkikäteen Ellulle ja Marialle Badminton Europe Awardista (www.tapionsulka.fi) ja muutenkin kiitokset naisten sulkapalloilun kehittämisestä (Espoo Women's Openin ja valmennuksen merkeissä). Tällaista meininkiä tarvitaan muuallekin Suomeen!

Välillä tuntuu, että mistä sitä kaivaisi motivaatiota kesähelteellä treenaamiseen ja myönnettäköön, että ajatukset ovat olleet enemmän beach volleyn läiskimisessä kuin hallilla ja salilla ähertämisessä. Päätin nyt jokatapauksessa muuttaa punttitreeniä enemmän ketteryyteen tähtääväksi, koska olen tähdännyt viime aikoina hieman liikaa voiman lisäämiseen ja tarkoitus ei ole syksyn ensimmäisissä peleissä Hulkilta. Eli hieman lisää BodyCombatia, Puijon rappuja, punttia ja lenkkeilyä! Ja kesällä tulee vietettyä melko paljon aikaa treenatessa, vaikka kaikki treeni ei olisikaan niin tavoitteellista. Pääasia, että se on hauskaa:)

Pakko muuten vinkata, että nykyisessä Combat-ohjelmassa on hyppypotkun lisäksi askelkyykky, jossa jalkojen paikat vaihdetaan hypyllä (en tiedä hypyn oikeaa nimeä). Eli vastaa täysin etunurkasta pelikeskukseen ponnistamista! Viime BodyCombatissa jouduin kyllä oikeastikin taistelemaan, että selvisin siitä rääkistä jotenkin hengissä ja koko jumppasalin lattia lainehti treenaajien ja ohjaajan tuskanhiestä. Uskomattominta oli, että vielä seuraavana aamunakin tuntui, että jätin salille 3 kiloa läskiä...tai sitten olen vain hieman optimisti;)

Combat-ohjaaja Eevan sanoin: "haluatteko pitää tauon?! No ette saa!!" Ja ei muuta treenaamaan kohti ensi viikon 1-divarimatseja. Tosin joudun keventämään treeniä viikonlopulle, koska luvassa on päätä huimaava määrä pelejä ja meitä naisia ei todellakaan ole yhtään liikaa!

Olimme taas onnistuneesti laittaneet rakkaan ystäväni Emilian kanssa täysin samanlaiset treeniasut jo viidettä kertaa putkeen. Uskomatonta!

Ruoan nimi on: mitä kaapista löytyy. Ajatuksena oli tehdä Italianpataa ilman kaupasta ostettavaa maustesekoitusta ja tadaa! Eli jauhelihaa, tummaa makaronia, herne-maissi-paprikaa, pastakastike, feta-juustoa, chiliä ja hirveä kasa itämaisia mausteita.

Beachille menossa. Valitettavasti en ehtinyt ottaa peleistä yhtään kuvaa, joten on tyytyminen tähän odotellessa otettuun selfieen. Ehkä ensi kerralla...

Sukat on laitettu onnistuneesti vääriin jalkoihin, mutta se ei paljon tahtia haitannut:)

Vessaselfie ennen pelejä..pelin jälkeen näytin siltä kun olisi pudonnut ämpärillinen vettä päähän.

Uusin perheenjäsen ja lenkkeilykaverini Kenzu, jonka lempipuuhaa on tuijotella sorsia kalliolta. Vaikka tosin kyseessä on kanakoira.