Taktiikkaa, psykologiaa...ja vähä syksyistä fiilistelyä

Miten pelistrategioita ja -taktiikoita luodaan? Olen tarkastellut omia vastustajia ja junnuja, että miten eri tavalla lähdemme otteluun. Pelaajat voisi jakaa karkeasti vaikkapa näihin kategorioihin:

1. pallon siirtelijät:  ajatellaan mihin palloa kannattaa lyödä, tekniikka ja liike voi kärsiä tästä
2. ulospäinpelaajat:  lyönnit näyttävät kauniilta, mutta eivät ole välttämättä kovin tehokkaita
3. tekniikkakeskeiset: kerrataan tekniikka jokaisen epäonnistuneen lyönnin jälkeen että miten olisi pitänyt lyödä. Tällöin saatetaan märehtiä liikaa epäonnistumisia.
4. voittokeskeiset: mielessä pyörii jatkuva itsensä tsemppaaminen jokaisen pisteen jälkeen, jolloin liikkuminen on hyvää mutta lyönnit eivät välttämättä ole kauniita.

Usein ahdistetussa pelitilanteessa tulee fiilis, että mitä mä nyt teen ja en löydä vastustajan heikkoa kohtaa. Pelien jälkeen kuulee usein sadateltavan heikkoa korvien väliä, vaikka vika voi olla myös tekniikassa tai liikkumisessa. Julkisuudessa puhutaan paljon, että suomalaisessa urheilussa pitäisi olla enemmän henkistä valmennusta ja usein tuntuu, ettei se olisi pahitteeksi tällaiselle harrasteurheiljallekaan, mutta miksi urheilupsykologilla käymiseen on niin suuri kynnys? Elina Väisänen neuvoi joskus että parasta mitä voit junnulle opettaa on opettaa hänet ajattelemaan itse. Mutta kukahan hemmetti opettaisi minua ajattelemaan? Ja miten omaa taktista ajattelua voisi itse edes kehittää?

Urheiluamatöörinä ajattelen, että on hyvä lähteä liikkeelle omista taidoista ja tiedostaa missä olen hyvä ja mikä osa-alue kaipaa enemmän kehitettävää, jotta en lähtisi kokeilemaan sellaisia lyöntejä joihin tekninen osaaminen ja liike ei vielä riitä. Pattitilanteessa tulee usein pelattua liian vaikean kautta kun joutuu pelaamaan "kaikki tai ei mitään" -taktiikalla. Toinen tärkeä seikka on pohtia missä vastustaja on hyvä ja missä hänellä on kehitettävää ja sen jälkeen luon jonkun hataran pelistrategian.

Tämän jälkeen päässä alkaa pyöriä taktisia ajatuksia, tsemppaamista, kritiikkiä jne. ja olisi mielenkiintoista tietää muiden pelaajien ajatuksia pelitilanteiden aikana. Itse käyn keskustelua tyyliin: älä lyö tuonne, heti liikkeelle kun pallo osuu vastustajan mailaan, kokeilenpa tuota lyöntiä... Kuulin jostakin, että pelaajan tulisi vaipua "flow-tilaan", jossa koko keskittyminen on pelkästään pelissä ilman ylimääräisiä ajatuksia, jolloin pelaaja ei edes näe pelikentän ulkopuolelle. Sanotaan näin että tämä tapahtuu itsellä hyvin hyvin harvoin, joten siinä on paljon kehitettävää :D

Tein lyhyen haastattelun, että mitä sulkapalloilijan päässä liikkuu pelitilanteessa ja kysyin kolme kysymystä:
1. Mikä on heikoin kohtasi pelaajana?
2. Miten luot pelitaktiikan ennen peliä?
3. Mitä ajattelet kentällä?

Ville Lång / ÖIF: 1. nopeus 2. oman fiiliksen ja kunnon mukaan 3. ajatuksia pyörii päässä hyvin laidasta laitaan. Osa jopa peliin liittyviä.

Johanna Kelavuori, SaSu: 1. hermostuminen 2. En luo taktiikkaa ennen peliä 3. teen kaikkeni voittaakseni, mutta jos häviän niin olen tehnyt parhaani.

Sonja Pekkola / TS: 1. innostun uusista treeneistä, mutta en jaksa treenata samaa asiaa kauan. Sama pätee myös lihashuoltoon...minkä vuoksi kaipaan usein jäitä ja Mobilatia turnauksissa. 2. pelitaktiikan luon hallin, fiiliksen ja vastustajan mukaan. 3. koetan päästä keskittyneeseen tilaan, jolloin en mieti ulkoisia häiriötekijöitä. Tällöin pelaan vapautuneesti ja osaan nauttia pelaamisesta.

Jussi Isoperkkiö / LaVe: 1. välillä ehkä liian innokas 2. yritän yhjentää mieleni ja lähteä pelaamaan omaa peliä 3. en ajattele mitään. Joka palloon kun keskittyy täysillä niin hyvä.

Yhteenvetona huomaan, että peliin lähdetään melko rennosti ja varmaan tämän vuoksi kyseiset pelaajat ovat pärjänneet hyvin pelikentillä. Useat pelaajat ovat sitä mieltä, että pienet arkipäivän breikit omasta rakkaasta lajista ovat henkisesti tärkeitä, ettei ote mailasta kiristy liikaa ja sitten taas pelatessa keskittyminen on helpompaa. Välillä on hyvä paistaa iso pino lettuja, käydä ulkoiluttamassa koiraa, tavata kavereita tai katsoa telkkaria punaviinin tai limpparin kera. Mukavaa Joulun odotusta:)

Ylhäällä: Ville Lång, ÖIF ja Johanna Kelavuori, SaSu. Johannan Kuva: Mikko Hassinen. Alhaalla: Sonja Pekkola, TS ja Jussi Isoperkkiö, LaVe

Ihanaa, kun saadaan ehkä valkea Joulu <3

Savon Sulan pikkujouluja...ja vähä JySSin Tähtikisoja

Hyvää pikkujoulukautta näin alkajaisiksi:) Savon Sulka juhli pikkujouluja keilailun merkeissä Rauhalahti Bowlingissa ja porukan kilpailuhenkisyys tuli hyvin esille kuunnellessa viereisten ratojen riemunkiljahduksia. Parhaan tuloksen keilasi Lauri Helminen tuloksella 194... Pikkasen meinattiin masentua Empun kanssa vieteisellä radalla :D Ja sen jälkeen tietovisailtiin, saunottiin ja laulettiin karaokea. Pikkujoulupähkinän nopein ratkaisu tuli Jonne Ripatilta ja tietovisojen voitot menivät Jari Nissiselle, sekä Harri Helinille ja Keijo Junnonaholle. Lopuksi oli perinteinen lahjojenjako eli jokainen, joka oli tuonut parin euron lahjan mukanaan, sai poimia säkistä lahjan itselleen. Tässä on muutamia kuvia SaSun pikkujouluista:

Viereisellä kovatasoisella radalla Marko Kelavuori keskittyy suoritukseen.

Ylhäällä: tytöt ratkaisevat pikkujoulupähkinää ja oikeinhan se lopulta meni. Harri ja Jonne odottavat vuoroaan keilaradalla. Alhaalla: selfie kaadon jälkeen, Keijo Junnonaho ja Jari Nissinen kovan keilakisan tiimellyksessä.

Karaoken vuoro:) Laulajina ylhäällä: Tommi ja Antton, sekä Salla. Alhaalla: Emilia ja Marko, sekä Jonne tulkitsemassa Yön biisiä.

JySSin Tähtisoissa oli melkoinen hulina, sillä pelaajia oli saapunut paikanpäälle JySSin sivujen mukaan jopa 217 hlöä ja otteluita pelattiin 420 kpl! Siinä on ollut kisajärjestäjillä tekemistä ja järjestelyt sujuivat moitteettomasti. Kiitokset järjestäjille joustavasta pelien aikatauluttamisesta ja pisteidennäyttäjiä löytyi aina tarvittaessa. Toivossa on nyt hyvä elää, että saisimme Tähtikisat Kuopioon ensi vuonna...hakemus on vetämässä ja nyt sormet ja varpaat pystyyn sen suhteen :)

Omat kisat menivät aika kivasti ja jokaisessa pelissä (paitsi mixtin finaali) oli pitkää palloa ja kovaa vääntöä. Pakko se on olla  kahteen hopeaan tyytyväinen, koska matkan varrelle sattui pari todellista yllätysvoittoa...vaikka voittoahan sitä aina tietysti tavoitellaan. Eniten jäi kaivelemaan yksi minun eräpallo kaksarin finaalissa, joka pyörähti väärälle puolelle verkkoa ja harmitti ettei lopulta sitten päässyt vääntämään kolmatta erää. Ja tulihan tuo valkon kaksarikin viimein testattua. Noh, ensi kerralla sitten:) Kiitokset erityisesti juuri kaikille Etelä-Suomesta saapuneille naispelaajille, koska en muista milloin näillä leveysasteilla olisi ollut näin hyvät naisten luokat! Tämä oli minun viimeinen turnaus vuotena 2014 ja nyt joulutauolle seuraavaksi:)

Tarkemmat tulokset JySSin kisoista ja alla tunnelmia kisoista. Hyvää Joulun odotusta!

Tunnelmia ja jännitystä Joukkue SM-kisoissa...ja vähä kahvia

Täytyy myöntää, että nyt on hieman kulunut aikaa viime kirjoituksesta ja viime viikot ovat hurahtanut duunin ja muiden kiireiden merkeissä. Joku on jopa voinut kuvitella, että olisin ollut pettynyt kauden kohokohdan eli Joukkue SM-kisojen suorituksiin, koska kirjoitusta ei ole kuulunut. Asia on onneksi päinvastoin, sillä saavutimme sen mitä lähdimme hakemaan :) Saavuimme Emilian kanssa jo perjantaina Helsinkiin ja koko menomatka oli yhtä räpätystä ja käkätystä, koska olimme odottaneet reissua pitkään. Ja menimme jopa poikkeuksellisen ajoissa nukkumaan, koska pelipaikalla tuli olla jo kasin jälkeen ja en tunnetusti ole mikään varhainen lintu noissa aamupeleissä, mutta onneksi pelipaikalla myytiin kahvia puolen litran mukeissa.

Jännitys oli valtaisa, koska olimme laskeneet kaiken sen varaan että kaadamme Puistolan Urheilijat, joten kaikki kortit lyötiin pöytään heti ensimmäisessä pelissä. Sanotaanko näin, että ellei Keijo Junnonahon verkonkautta lyöty ottelupallo olisi pudonnut Henrik Hakulisen puolelle niin olisimme tulleet maitojunalla kotiin...niin täpärällä tuo voitto oli, mutta voitto kun voitto. Muut pelit olivat myös tiukkoja, sillä Harrilla oli vaikeaa ensimmäisessä pelissään vaikka hän hoiti sen kunnialla kotiin, naisten kaksarit ja neluri hävittiin, joten kaikki toivo jatkopaikasta oli mixtin varassa. Vastustaja kaatui kolmannessa erässä, joten  pelit alkoivat hienosti ja jokainen sen jälkeen voitettu peli tai erä oli meille vain plussaa. Vaikka tappioiden lisäksi hienoja taisteluita mahtui matkan varrelle niin siihen ne voitot sitten jäivät ja joissakin pelien jälkeen jäi vielä strategista puitavaa...kuten usein joukkuekisoissa käy.

Lauantaina käytiin sitten Emilian ja Jennin kanssa Virgin Oilissa syömässä ja melkein jo ennenaikaisesti juhlistimme SM-jatkopaikkaa, vaikka tiesimme että toki PuiU voi hyvinkin voittaa vielä jonkun kovan joukkueen. Tästä piti silti ottaa ilo irti, sillä meidät oli etukäteen spekuloitu jäävän ilman voittoja;) Toiseksi jännimmät paikat koettiinkin sitten sunnuntai-iltana, kun PuiU - Tapion Sulka oli tilanteessa 2-3 ja hetkittäin näytti, että PuiU pelasi naisten neluria todella vahvasti. Peli kuitenkin meni TS:lle ja ottelu ratkesi ennen sekanelinpeliä, joka jätettiin lopulta pelaamatta.

Kaiken kaikkiaan sulkapallon Joukkue SM on ihan mahtava kisa, jossa voisi olla myös kaupallista potentiaalia pienellä markkinointipanostuksella. Kentän laidalta kuuli useita kommentteja tähän liittyen: "tämä on vuoden paras kilpailu", "sitä aina unohtaa miten huippu tunnelma kisoissa voi olla" jne. Katsomossa istui monta vanhaa ja nykyistä legendaa, kuten tämän päivän Suomen kärki Ville Lång, Eetu Heino ja Sonja Pekkola, jotka eivät päässeet pelaamaan kansainvälisten kisojen takia.

Tarkemmin pelit on nähtävillä täällä: Joukkue SM tulokset.

Meillä taas treenit jatkuvat tarkkuharjoitteilla ja päätin pakottaa itseni lenkkeilemään loppuviikosta, jotta koirakin saisi ulkoilmaa. Muistakaahan seuran jäsenet, että Savon Sulan perinteistä pikkujoulua juhlitaan 29.11. Ja käykäähän lukemassa juuri ilmestynyt Sulkapallolehti :)

Halli aamulla klo 8.00...tuonne kylmään ja kolkkoon halliin pitäis kohta mennä pelailee :o

Finland Tennis Clubin kahviosta sai mahtavan puolen litran Juhlamokan 2 € hinnalla! Tuntui oikein hyvältä mennä tuon mukin jälkeen lämmittelee :)

Ratkaiseva matsi PuiUa vastaan. Edessä Harri Helin syöttää lyhyen syötön Julius Von Phalerille ja seuraavalla kentällä on alkamassa aivan järkyttävä ottelu Keijo Junnonaho - Henrik Hakulinen

Ylhäällä Emilia pelikassien keskellä :D Oikealla viimeinen ja ratkaiseva mixti PuiUa vastaan eli Julius Von Phaler - Sara Tuomala vastaan Maija Dahlberg - Miikka Väisänen. Alhaalla vasemmalla Iiro Kokko Drivesta tui katselemaan pelejä ja istuu penkillä Harri Helinin ja Tatu Näsäsen kanssa. Alhalla oikealla Jonne Ripatti pelaa Henri Aarniota vastaan.

Savon Sulkaa ennen edustamani seuran Tapion Sulan väkeä. Edessä Aki Kananen, joka jopa myönsi lukevansa tätä mun blogia: "sähä reenaat iha hirviästi". Treenaisinkin...tämä viikko on nimittäin mennyt lahjakkaasti lorviessa, mutta nyt on syytä palata taas normaalirytmiin.

Ylhäällä vasemmalla pelataan neluria Väisäesn Minnan kanssa (kuvaaja: Mika Heinonen Sulkapalloliitto) ja oikealla olen lähdössä pipo päässä ulos. Alhaalla vasemmalla otettiin Jonnen kanssa selfie ennen kaksareita...En tiedä mistä tuota energiaa riitti tuona viikonloppuna, sillä pelattiin  Tatun ja Jonnen kanssa paljon erilaisia treenipelejä pelien välissä! Oikealla alhaalla Harria selkeästi harmittaa jokin hävitty pallo ja itsestäni tuolla takana...en suoraan sanottuna tiedä mitä tuossa tapahtuu :D Pitää ilmeisesti hieman treenata tuota rystykulmaan liikkumista lisää...

Helsingin kävelykadulla lauantaina kun mentiin Empun ja Jennin kanssa Virgin Oiliin syömään :)

Perhosia vatsassa joukkue SM-kisojen odottelusta... ja vähä häröilyä kotikisojen kahviossa

Joo-o...alunperin oli tarkoitus kirjoittaa pitkä stoori Savon Sulan kotikisoista. Nyt sitten kumminkin kävi ne perinteiset eli olen ollut kisojen jälkeen ripustamassa pelikenkiä naulaan ja tekemässä pelikassissista sitä kuuluisaa nuotioo jo parin viikon ajan. Ja jos joku on maininnut jossakin blogissa tai missä tahansa sulkapallon niin tuo nettiselaimen yläkulmassa olevaa ruksia on käytetty. Eli lyhyesti tiivistettynä: kisat meni niin päin prinkkalaa (yhtä mixtiä lukuunottamatta) kuin olla ja voi...en tiedä minkä takia kaksarit jännitti niin paljon etten pystynyt keskittymään peliin ollenkaan ihan kuin koko maailma olisi seurannut jotain Ulla Santin kaksaria studentian laitakentällä. Jep kuullostaa typerältä näin jälkikäteen...Jos joku haluaa katsella tuloksia Tournamentista niin oleppa hyvä: www.tournamentsoftware.com. Minä en niitä enää katsele :D

Anyway, kisoista on nyt palauduttu niin henkisesti kuin fyysisestikin ja lopussa on muutamia kuvia Savon Sulan kisojen tunnelmista. Kahvio oli oikein onnistunut ihanien leipomisten ja mahtavien asiakkaiden ansiosta ja suuret kiitokset Sallalle, Susannalle, Mintulle ja Jarille kahviossa hyörimisestä -ja Empulle tietenkin:) Kiitokset myös pääyhteistyökumppaneille: Jungheunrich lift truck Oy, Pohjois-Savon kylmätekniikka, Tenniskeskus Rauhalahti, Kunnonsali Fressi, Prisma, Apacs ja muille yhteistyökumppaneille: Specsavers Kolmisoppi, KP Hius ja kauneuskeskus Kolmisoppi, White Hair, Sokos, Budget Sport, Stadium, Halpahalli, Savon Sanomat ja Savon Voima. Kiitokset myös kaikille mukana kisojen järjestämisessä mukana olleille, sillä ilman teidän apua kisat eivät olisi onnistuneet.

Tällä viikolla olemme treenanneet ahkerasti nelinpelejä ja Miikka on vetänyt kilparyhmä 1:lle hyökkäystreeniä, jossa tärkeimpänä ajatuksena on verkolle nousu hyvästä paikasta lyödyn smashin jälkeen. Smashiä lyötiin sekä ristiin että suoraan ja erityisesti naisten pelissä hyvän hyökkäyspaikan saaminen on avainasemassa, koska palautus tulee usein joko nopeana ristiin tai tarkkana pysäytyksenä verkolle. Eli seuraavaan palloon on mahdotonta ehtiä, jos smashiä lähtee paukuttamaan huonosta hyökkäyspaikasta. Lauantaina on sitten totuudenhetki, että miten näitä hyökkäyspaikkoja pystytään rakentamaan...Eli silloin on vihdoin kauan odotettu joukkue SM ja nyt pitää saada kunnon killerifiilis jännityksen sijaan!

Kuten kirjoittelin aikaisemmin niin Savon Sulka (Kuopio-Siilinjärvi) on mukana kisoissa taas 17 vuoden tauon jälkeen ja lähdemme altavastaajna haastamaan Suomen parhaita pelaajia. Toki olisi mukava olla kisoissa myös vuoden päästä, joten aiomme taistella viimeiseen saakka ettemme putoaisi heti takaisin divareihin. Lauantaina meillä on ensimmäisenä vastassa Puistolan Urheilijat, jonka jälkeen suomenmestarit ESB, ÖIF ja niin edelleen...Joukkue SM-tuloksia voi seurata täältä: www.tournamentsoftware.com. Joukkue SM-kisoihin nouseminen on vaikuttanut koko sulkapalloporukan yhteishenkeen todella paljon ja voin vilpittömästi sanoa, että joukkuehenki on nyt parempi kuin koskaan aikaisemmin. Olette olleet viime aikoina aivan mahtavia treenivastuksia ja pidetään tämä yllä kävi miten kävi. Tää on biisi on omistettu meidän huikeelle joukkueelle just nyt: www.youtube.com!!

SaSun porukkaa. Ylhäällä: Keijo Junnonaho, Mikko Hassinen ja Tuomas Toivanen. Oikealla: kultamitalit kotiin kerännyt Johanna Kelavuori. Alhaalla A-luokan mixtin finaali ja onnea jälleen Miikkalle ja Maijalle voitosta :)

1-joukkueen uusi vahvistus ja tulevaisuuden tähtipelaaja Jonne odottelemassa pelien alkua.

Kuvassa menestyksekkään kahviomme antia ja kiitokset Sallalle ja Johannalle leipomisesta. Nämä tekivät niin hyvin kauppansa, että hyvä että kerkesi maistiaisia ottaa... Alhaalla: Sain kukkia piristykseksi huonosti menneiden kaksareiden jälkeen. No kyllähän tämä piristi ja kukat ilostuttivat myös kahvion asiakkaita viikonlopun ajan. Ajattelin, että niitä tulee katseltua enemmän jos ne ovat hallilla sillä kotona ei tullut paljoa oltua tuona viikonloppuna :)

Paluu arkeen ja kovan treenaamisen pariin. Miikkan treenejä odotellessa...huhhuh...

Sulkapallo ja kalorienkulutus...ja vähä Varkauden Tähtikisoja

Istuimme eräs lauantai tyttöjen kanssa iltaa ja kaverini Veera kyseli, että voiko sulkapallon aloittaa vielä aikuisiällä. Voin kertoa, että hyvin moni aloittaa sulkiksen aikuisena ja siinä on mahdollista myös kehittyä kohtuullisen hyväksi pelaajaksi. Toki täytyy olla realismia omien kykyjen suhteen, että SM-tasolle tuskin enää ylletään, mutta kisoissa voi käydä ja se toimii hyvänä kannustimena treenaamisen suhteen. Itse olen myös aloittanut aikuisiällä, joten perus hyväksi pelaajaksi voi kehittyä... tai ainakin haluan uskoa niin :D Tosin aikaisemmalla urheilutaustalla on myös vaikutusta ja varsinkin lentopallon tai mailapelien harrastajille lajin saloihin on helpompi päästä sisään aikaisemmassa vaiheessa. Mutta kaikkien ei tarvitse olla kilpapelaajia ja tärkeintä on, että liikkuu ja voi hyvin. Kannattaa kuitenkin kokeilla, vaikka et omaisi mitään urheilutaustaa sillä parempaa aerobista treeniä saa hakea! Btw bongasin tämän jälkeen Vilma Junkin (Fitnesspäiväkirja) hallilla sulkapallomaila kädessä ja hän kertoi saaneensa oikein hyvän hikitreenin. Vinkkinä muillekin fitness-urheilijoille ;)

Keskustelin tässä jokin aika sitten harrastepelaaja Kimmon kanssa sulkapallon terveysvaikutuksista. Hän tosiaan pelaa sulkista kuntoilumielessä ja  Kimmo kertoi sykkeen olevan pelatessa välillä 150-160 luokkaa, MUTTA kaloreita voi kulua raskaassa pelissä jopa 900 kcal / tunti! Uskomaton määrä, koska lenkillä kaloreita kuluu noin 720 kcal jos juoksee nopeudella 11 km/h ja jos nopeutta nostaa niinkin kovaksi kun 14 km/h, on kulutus 946 kcal. Treenikaverini Maija kertoi myös sykemittarikokemuksistaan viime treeneissä ja hän on saanut sekä kaikki syke-ennätykset, että kalorinkulutusennätykset sulkapallossa. Ei tätä turhaan kutsuta fyysisesti vaativimmaksi pallopeliksi! Netistä löytyvät artikkelit taas kertovat sulkapallon kuluttavan paljon vähemmän kuin mitä olen näiltä sykemittarin käyttäjiltä kuullut (www.tohtori.fi ja www.tritolonen.fi), joten päätin laittaa sykemittarin päälle ja todeta itse paljonko kulutan treeneissä.

Lainasin tähän tarkoitukseen sykemittarin ja yllättäin en sitten osannut käyttää tätä hiivatin monimutkaista laitetta gps ym ominaisuuksineen ja kolmannella kokeilukerralla totesin mittarin menneen rikki, koska näyttö pimeni kokonaan. Päätin tästä tuohtuneena marssia Giganttiin ja ostaa oman sykemittarin, sillä voisihan siitä olla hyötyä harjoittelussa muutenkin. Selasin parina päivänä erilaisia sykemittareita läpi ja päädyin ostamaan Polar RCX3 (valkoinen) sykemittarin (www.polar.com), koska mittari on nätti ja huomaamaton ja mittaus ja harjoitustoiminnot vaikuttavat kiinnostavilta kunhan opin käyttämään niitä. Kävimme Jessen kanssa treenaamassa ja pelaamassa melko kevyesti, koska jalat olivat niin tajuttoman hapoilla. Sykemittarin mukaan treenin taso oli jotain 70 % maksimista jos sitäkään eli pientä hikeä pintaan tyylillä. Kaloreita kului 522 kcal / tunti, joten treenin rasittavuuteen nähden aika hyvin. Maksimisyke oli vain 173, joten se kertonee ettemme ihan revitelleet itsestämme kaikkea irti. Laitan mittarin päälle sitten ensi viikon tappotreeneihin, jolloin saan todellisemmat kulutukset ja sykkeet mitattua.

Viime viikonloppuna kisasimme Varkauden Tähtikisoissa ja kisat meni ihan ok näin jälkikäteen pohdittuna. Vaikka voittohan on tietysti aina voitto ;) Eli jäin hopealle naisten A-luokan kaksinpelissä häviten seurakaveri Maija Dahlbergille suoraan 2-0, joten ei muuta kun häntä koipien väliin ja takas treenaamaan. Tämä sama toistui sitten taas A-luokan sekanelinpelissä eli tuplahopeeta tuli ja onhan se ihan jees, ennen finaalitappioita tuli kumminkin voitettua monta hyvää peliä. A-luokan sekanelinpelin voitti Dahlberg-Junnonaho ja onnea Kekelle tuplakullasta, sillä hän voitti miesten A-luokan ja pääsi Savon Sanomien otsikoihinkin tällä voitolla :) Emilia tuli myös hopealle häviten Varkauden Sul-kiksen Outi Jäppiselle erin 2-1 ja Emppu innostui nyt myös sekanelinpelistä ja kokeilee sitä uudestaan SaSun kotikisoissa. Miesten valioluokan voitti Arto Lahtinen Espoon Badmintonista ja miesten valion nelinpeli meni Ari Paloheimolle ja Lahtiselle. Hopeaa tuli Junnonaho-Väisäselle.

Kaikki kiitos jälleen kisajärjestäjille, sillä tämä on ollut perinteisesti yksi kauden lempparikisoista. Halli on suhteellisen tasainen pelasi kummalla puolella tahansa (eli ei ole liian avara), pisteidennäyttäjiä on aina saatavilla kun vain rohkenee pyytää, aikataulut pitävät suhteellisen hyvin ja palkinnot ovat vuodesta toiseen erittäin motivoivia. Tässä on meille hieman haastetta kun järjestämme ensi viikolla omat kisat Kuopiossa. Tulkaahan moikkaamaan Emppua ja minua kahvioon ja katselemaan pelejä :)

Varkauden Tähtikisojen tulokset on nähtävissä: www.tournamentsoftware.com

Tässä on uusi kaunokaiseni Polar RCX3, joka kulkee tästä eteenpäin treeneissä mukana.

Hopeamitalistit kiittää kisajärjestelyjä :)

Väliaikatekemistä kisoissa :) Tosin aika vähän kerettiin lukea tätä lehteä kun pelejä oli niin mukava määrä. Onneksi kahviosta löytyi Gatoradea ja ostin meille pikku eväspussin Makuunista kisoja edeltävänä iltana.

Dancing ballerina :D Emilia syttyi viimein sekanelinpelistä ja kieltämättä hänellä on mahdollisuuksia kehittyä tässä lajissa nopeasti pienen harjoittelun jälkeen. Emppuhan on tunnetusti ollut tähän saakka vain kaksinpelin pelaaja, mutta ehkä tätä mimmiä nähdään mixtissä myös Savon Sulan kisoissa.

Joskus tuntuu, että raikas ulkoilma voittaa sisähallissa tapahtuvan treenin ja käytiin koirani Kentzun kanssa tarpomassa lähialueen metsikössä. Tässä kuvassa lähdettiin extempore ja farkut oli jalassa, mutta seuraavana päivänä mentiin verkkareilla ja ilman kännykkää. Tällä kertaa tein treenin palauttavana harjoituksena eli hölkkäillään kevyt hiki päälle ja tämän jälkeen hierotaan lihakset ja kalvot auki pilates-rullalla. Lopuksi kevyt venyttely :) Toinen vaihtoehto on juosta hieman upottavalla suolla, joka kehittää peppu- ja takareisilihasten lisäksi myös tasapainoa ja kehonhallintaa.

Suliskauden starttausta jännityksellä...ja homma etenee!

Sulkapallokausi on jo startattu Tampereella Ylivieskassa ja Paraisilla, mutta oma kauteni alkaa vasta Varkauden Tähtikisoista 27.9. ja sen jälkeen urakoidaan Savon Sulan kotikisoissa Kuopiossa 11.10. Onneksi on vielä hetki aikaa hioa lyöntejä kuntoon ennen totuudenhetkeä. Voimaa on enää turhaa koettaa taikoa mistään ja nopeuttakin saa enää vain liikkumisen rytmittämisellä, mutta jos noihin droppeihin saisi vielä jollakin poppakonstilla lisää painavuutta ja varmuutta... Käytiin sunnuntaina Maijan kanssa treenaamassa ja oli ihana kuulla, että voimatreeni on tuottanut tulosta ja cleareihin on tarttunut painavuutta viime kaudesta. Tosin kisoissa se vasta punnitaan ja voi kääk, että alkoi jänskättää kun avasin Goodmintonin ilmoittautumista varten!! Kilpailukalenteri ja ilmoittautumiset on nähtävillä täällä, jos kisakärpänen iskee muillekin: www.sulkapallo.fi.

Maanantaina minulla oli sitten kilpajunnujen vetovastuu ja hmman nimi oli back to basics, koska kesän ajan kaikki ovat vain pelailleet. Treenasimme pääasiassa verkkodroppia ja suoraa nostoa, sekä erilaisia myllyjä verkkolyönnit-teeman ympärillä. Junnut olivat hieman kauhuissaan kun heitin hikitreenin jälkeen kehiin vielä perinteiset linkkuveitset, punnerrukset ja kokonaisliikkeet, koska oli tarkoitus muistuttaa heitä, että treenata pitää ja se sattuu. Nämä pojat kun ovat nyt siinä iässä, että lihas alkaa kasvaa tosissaan ja nyt mennään ryminällä tyttöjen ja pappojen ohi jos voima- ja nopeusharjoittelu tehdään oikein.

Koetan painottaa kauden aikana erityisesti lajin psykologista puolta, jonka vuoksi annoin eräälle junnulle puhekiellon erän ajaksi. Tässä syy miksi tein niin: www.innergame.fi. Kaikilla peli ei hajoa juttelemisesta, mutta tämän junnun ohella valitettavasti myös minä kuulun siihen joukkoon että keskittyminen murenee hetkessä. Tästä syystä kiinnitän helposti huomiota, jos näen muilla samoja ominaisuuksia. Onneksi treenikaverini ovat tottuneet outoon hiljaisuuten pelatessa, vaikka muutoin olen puhelias :D Suosittelen tutkailemaan itseänne ja ajatuksianne kentällä, että kuinka "keskustelette" itsenne kanssa.

Tänään illalla on sitten Miikka Väisäsen vetämät kilpatreenit ja heti sen perään joukkue-SM harjoitukset. Huhhuh...tulee taas seuraavalle kaudelle paljon treeniä! Taas alkaa pohdinta, että miten hoidan palautumisen kaikesta rasituksesta tällä kaudella ja miten pidän polvet, nilkat ja olkapään kunnossa...Kesän vammoista (nilkka ja vatsalihas) viisastuneena päätin tehdä tärkeän välinehankinnan vihdoin ja viimein: hierontarulla! Lupaan myös näin julkisesti joko käyttää hierontarullaa tai venytellä joka kerta kun avaan telkkarin ja saatte rakkaat ystävät laittaa TV:n heti kiinni mikäli en näin tee :) Aamen.

Empun kanssa treenaamassa kesäflunssan jälkeen. Ja ei...en treenaa kello kädessä :D En ole vielä ehtinyt vain ottaa sitä pois. Flunssasta on onneksi toivuttu ja viime kauden tautien jälkeen ajattelin kokeilla influessarokotetteen toimivuutta. Ei kiitos enää samaa keuhkoputkentulehduskierrettä tänä vuonna!

Tämän oranssin hierontarullan ajattelin hankkia ja suosittelen sitä muillekin, joilla on hankaluuksia jalkojen palautumisen kanssa. Tuo musta rulla on todella hyvä myös:) Löysin viime kesänä kuntopallon uudelleen erään ihanan personal trainerin avulla, joka näytti miten keihäänheittäjät saavat lisää voimaa keskivartaloon. Aivan huippu väline!

Menoa ja meininkiä junnutreeneissä :)

Välineet ensi kaudeksi. Ja joo naurakaa vain tuolle Tangle Teezerille, mutta se on silti joka urheilijanaisen ja -tytön ainoa oikea harja pelikassissa. Pelikaudella tankkaan joka turnauksessa paljon urheilujuomaa, sekä laitan Ice Power Hot:ia olkapäähän, voilá!Tarkoitus oli vaihtaa mailaa toiseen kesän aikana, koska käyttämäni malli on lopetettu. Kokeilin paria mailaa, mutta oma vanha tuntui jostakin syystä edelleen parhaalle, enkä sitten saanut aikaiseksi tilata muita malleja testattavaksi. Ehkä joulutauolla... ja sormet ristiin että nuo valkoiset Meteor X:t kestää sinne asti. Muussa tapauksessa joudun vaihtamaan uuden kesken kauden...

Kinesioteippausta, treenejä...ja vähä kaikenlaisia kesäaktiviteettejä

Pitkästä aikaa blogin parissa:) Nyt on tullut treenattua pääpiirteissään syklillä 1 kova viikko + 1 helpompi viikko, mutta en sitten tiedä varmaksi onko tämä juuri se oikea tapa tehdä kesätreeniä. Tämän lajin kanssa kun on välillä niin yksin ja hukassa kun olla ja voi. Jos joku lukja on halukas jeesaamaan minua treeniohjelman kanssa niin voi laittaa minulle viestiä Facebookin postilaatikkoon :) No joka tapauksessa voimaa ja nopeutta on tullut vuoden takaisesta lisää, joten voin ainakin toivoa olevani oikeilla jäljillä.

Taisteluvammat ovat tosin hidastaneet tahtia, eikä vain pelkästään omat, vaan myös pelikavereiden nyrjähdykset ja venähdykset. Yhdellä on nyrjähtänyt nilkka, toisella revähtänyt olkapää ja kolmas koetti tehdä spagaatia vesisuksilla! Oma nilkkani on myös ollut pari kuukautta turvoksissa ja siitä voin syyttää vain itseäni...En ole millään malttanut pysyä paikoillani, koska Suomen kesä on niin lyhyt ettei parhaita ulkoilu- ja treenauskelejä voi millään hukata sohvalla maatessa. Kävin näyttämässä nilkkaa lääkärillä ja hän ohjeisti minut kinesioteippauksen pariin. No minähän olen nyt tämän parin kuukauden ajan läntännyt nilkan sivuille kaistaleet jonkin epämääräisen ohjeistuksen mukaan ja sain äsken hyvät naurut tarkistaessani viimein oikeat teippausohjeet. Tässä teille muillekin apuja teippaukseen: www.kinesioteippaus.fi ja kattavat ohjeet nilkan teippaamiseen: Ankle stability. Verrattuna perinteiseen teippaukseen, tuen lisäksi kinesioteippi lievittää kipua, parantaa verenkiertoa ja nivelen liikkuvuutta. Teippi antaa periksi pituussuunnassa, mutta ei sivusuunnassa ja tätä ominaisuutta hyödynnetään eri teippaustekniikoissa riippuen mihin teippauksella pyritään vaikuttamaan.

Sulkapallon treenaus on tämän nilkkavamman, matkustelun ja muiden aktiviteettien johdosta jäänyt normaalia vähemmälle, mutta vähäiset treenit ovat tosin olleet kohtuullisen lupaavia ensi kautta ajatellen. Lieneekö sitten syynä treenien monipuolistuminen, sillä kesä on tähän asti sujunut kuntosalin, beachvolleyn, haulikkoammunnan ja wakeboardailun merkeissä. Toinen vaihtoehto on, että pieni tauko harjoittelusta tekee silloin tällöin todella hyvää ja jos pääsee / pystyy pelaamaan harvemmin, haluaa silloin saada treenistä irti niin paljon kuin mahdollista. Kävimme eilen Empun kanssa pelailemassa ja päädyimme tekemään puolet ajasta droppitreeniä, kun tämä neitokainen reväytti olkapään koettaessaan tempoa palloa takarajalle. Olin silti hyvin innoissani tästä tekemästämme perustreenistä, koska dropit ovat tuottaneet eniten päänvaivaa lyöntivalikoimastani viimeisen puolen vuoden aikana. Kannustan siis teitä muitakin pelaajia nauttimaan kesästä ja ottamaan hetki taukoa omasta lajistanne, sillä sen jälkeen treeni maistuu entistä paremmalle. Tottakai peruskunnosta tulee huolehtia ja kesä on sen nostattamiseen parasta aikaa. Ihanaa kesää  <3

Tällä teippauksella koetin pelaja ja teippi ei pysynyt paikoillaan edes yhtä treenikertaa. Teippi pysyy oikein teipattuna jopa 3 vrk.

Uusi teippausyritys ja näyttää mielestäni heti tukavammalta. Kohta nähdään, että onko.

Hetken päästä urheillaan näillä välineillä

Metsästyskoirankoulutusta viime sunnuntaina

Kuva ennen wakeboardausta eilen, kun odoteltiin ukkoskuuron ohimenoa.

Tässä käydään usein kääntymässä laudalla, koska saaren ja mantereen välissä on yleensä tyyntä

Pientä peippaulua laudalla. Tämän kesän tavoite olisi saada yksi kunnon hyppykuva aikaiseksi (ja se kunnon hyppy myös).

Jetteilemässä muutama viikko sitten

Kesän paras ruoka treenin jälkeen. Naudanlihapata chilillä maustettuna ja haudutetaan 4 tuntia matalla lämmöllä, nam!

Parhaat kootut selitykset...vähä aurinkoo ja hyvää ruokaa

Huvitimme itseämme 1-divareissa kertomalla toisillemme omat parhaat kootut selitykset, että miksi peli ei kulje. Vaikka suoriuduimme urakasta kiitettävin arvosanoin niin toki meille tuli muutamia pelitappiota ja yleisimmäksi selitykseksi nousi ylivoimaisesti "pää ei kestänyt". Paras näistä oli, että keskustelimme Minnan kanssa jopa erien välillä että pitäisikö lukea urheilun psykologiasta kertova kirja "Inner game of tennis" uudestaan. Voin muuten suositella teosta kaikille, joilla ei tosiaan pää kestä... Siitä voi olla apua tai sitten ei.

Urheilijahan ei voi koskaan sanoa, että on taidollisesti huonompi ellei sitten tasoeroa ole todella merkittävästi. Mielestäni tämä on hyvä asia, sillä jos lähdetään nöyristelylinjalle niin ei niitä voittoja tule sitten koskaan. Nostan hattua Ville Långille, joka ei tuskaillut olympialaisissa huonoa arpaa tai mitään muutakaan vaan haastoi epäröimättä maailman listan ykkösen Lee Zhong Wein kaatuen saappaat jalassa kolmen erän taistelun jälkeen. Jospa ottaisin tästä itsekin oppia, enkä enää koskaan lähtisi "tekemään parastani ja katsomaan mihin se riittää".

Kokosimme koomisimmat kootut selitykset:

1. pää ei kestänyt / en ollut henkisesti valmis / lanttu ei vaan kestä ikinä tiukassa paikassa
2. hiukset / meikit / peliasu oli huonosti, en voinut keskittyä
3. liian nopeita / hitaita sulkia
4. ilmastointi häiritsi peliä / rajat oli tosi hämärät / liian avara halli, en osannut arvioida pallon etäisyyttä
5. vastustaja oli huonompi ja aloin pelata samalla tasolla / vastustaja ärsytti
6. rajapallosta tuli kiistaa ja se ratkaisi pelin
7. johonkin ruumiinosaan koski / kävin eilen puntilla / joku paikka on rikki ja oikuttelee
8. en ehtinyt lämmitellä kunnolla
9. en ole ehtinyt treenaamaan riittävästi / on ollut paljon töitä tai kokeita / en ole nukkunut ollenkaan
10. se matsi ois voinut kääntyä kummalle vaan, mut se vaan nyt meni tällei

Ja ellei tästä listasta löydy itselle sopivaa selitystä niin aina voi lainata jotakin näistä: Suomalaisten selitykset Ateenan Olympialaisissa 2004. Näistä suosikkejani ovat ehkä "silmän pinnalla oli jotain" tai "mä vaan uin vähä liian hiljaa nyt aamulla".

Tässä kuvassa on varmasti jo kootut selitykset valmiina ennen kun peli on edes alkanut... Tässä on tämän hetken sulkapallomuotia eli lyhyet pyöräilyshortsit on erittäin IN. Monet pelaajat ovat jättäneet hameet vaihteeksi kaapin hyllylle ja kaivaneet esiin kaapeista ja kaupoista eri värisiä pyöräilyshortseja.

Kuten näkyy itsekin olen ihastunut tähän shortsivillitykseen, koska hameita on tullut pidettyä niiiiin paljon. Ja näillä voi vaikka pelata beachiä ennen treenejä ja mennä sitten treeneihin aivan hiekkasena....kuten esimerkiksi eilen. Hameet voidaan sitten kaivaa taas kaapin perältä talven pimeisiin treeni-iltoihin, mutta nyt kesällä vaatetus saa luvan kanssa olla vähän niukempaa.

Vähä treenievästä. Helppo ja nopea ruoka vaikkapa Prismasta, jos on unohtanut syödä riittävästi päivän aikana.

Jep...kastikkeessa on kaloreita vaikka muille jakaa, mutta olipahan hyvää ruokaa! Naudan ulkofilettä Lidlistä ja kreikkalainen salaatti siihen kylkeen, sekä vähän punajuurisalaattia. Btw Lidlistä saa parhaat fetajuustot, jotka ovat aivan kuin suoraan välimereltä tuotu.

Lähdössä biitsille! Ei tämä elämä ole pelkkää sulkapalloa:) Ystäväni Virpi Ruuskanen tosin totesi, että pallo kun pallo sekottaa mun pään.

Savon Sulka SM-joukkuekisoihin 17 vuoden tauon jälkeen!!! Ja vähä grillailua...

Nyt kerrankin tuntuu, että olen täysin sanaton enkä tiedä mitä kirjoittaisin. 1-divariturnaukseen lähti altavastaajajoukkue, jota ei noteerattu missään vaiheessa ennakkosuosikiksi. Vastassamme oli joukkueita, joissa A-luokan pelaaja ei välttämättä edes päässyt pelaamaan ellei riittäviä meriittejä löytynyt takataskusta. Meillä peluutettiin kyllä ihan jokaista joukkuelaista, jotta ratkaisupelaajat saivat lepotaukoja pelien välillä ja tärkeät matsit voitettaisiin. Peluutus oli yksi ratkaisevia tekijöitä, sillä jokainen täytti roolinsa enemmän kuin hyvin.

Tiesimme etukäteen, että joukkueemme miehet ovat vahvoilla, vaikka vastassa tulisi olemaan sellaisia nimiä kuin Jyri Aalto, Timo Eskelinen, Roni Lyytinen, Teemu Ekola, Tommi Saksa jne... Ja erityisesti hirvitti peli Harri Helin - Jyri Aalto. Jostakin hämmästyttävästä syystä Drive kuitenkin päätti peluuttaa Tommi Saksaa Harria vastaan, vaikka Jyri oli voittanut Harrin vuosi sitten näissä samoissa karkeloissa. Tietääkseni Tommi taas ei ole pystynyt vielä Harria voittamaan, vaikka tiukkaa vääntöä on toki ollut. Samanlaista ihmetystä koin naisten kaksinpelin kohdalla kun Drive peluutti Suvi Kalliota sen sijaan, että olisi laittanut entisen Savon Sulkalaisen Sari Roivaisen tositoimiin. Sari tosin pelasi nelinpeliä Ditte Mogensenin kanssa ja teki minusta ja Minnasta selvää jälkeä, vaikka taistelimme yllättävän terävästi heitä vastaan eräpistein 21-19 ja 21-18. Loppujen lopuksi voitimme toiseksi ennakkosuosikiksi tituleeratun Driven 4-1, vaikka vuosi sitten hävisimme heille samoilla lukemilla. Loppujen lopuksi meillä oli tiukempaa Porin Pyrintöä ja Lahti-Sulkista vastaan, jotka voitimme molemmat täpärästi 3-2.

Olimme siis finaalissa ja julkaisin jopa Facebookissa tästä tilapäivityksen, koska en uskonut että meillä olisi mitään mahdollisuutta voittaa Tampereen Sulkasetia. Roni Lyytinen oli voittanut edellisen kohtaamisen Harria vastaan JySSin kisoissa, Riina Mäkelä voittaisi kenet tahansa meistä naispelaajista ja nelinpelissä kaksikko Riina Mäkelä ja Sari Mikkonen olisivat meille aivan mahdottomia voittaa. Mixtiin luotin kuin kallioon ja epäilin, että miesten nelinpeli voisi tulla meille, vaikka Timo Eskelinen oli varmasti siinäkin pelimuodossa kova luu. Eli jos näin kävisi, häviäisimme 3-2.

Ensimmäinen yllätys oli, että Sulkaset peluutti Petri Moisiota! MUTTA... Tämä Petri Moisio olikin kovempi pelimies, kun olisin ikinä uskonut ja Harri oli toisesta erästä lähtien hätää kärsimässä. Moision salainen ase oli kämmeneltä lyödyt laakalyönnit ja räjähtävä smash jotka upposivat kenttään kerta toisensa jälkeen. Jotenkin tämä konkari sai silti veivattua voiton tahdonvoimalla kolmannessa erässä 21-19. Itse en nähnyt pelin loppua, sillä olin veivaamassa naisten nelinpeliä ja kärsimässä selkeätä odotettua tappiota. Hävityn ensimmäisen erän jälkeen satuin vilkaisemaan viereiselle kentälle, jossa oli menossa miesten nelinpeli ja taululla oli lukemat 20-9 Sulkasetin hyväksi! Sanoin Minnalle että nyt tämä meidän peli alkaa nollasta ja nyt muuten pelataan tosissaan. Se ei valitetavasti riittänyt, sillä 19-19 tilanteessa löin smashin pari senttiä leveäksi ja lopetuspalloa en edes enää muista, koska vintti meinasi pimetä tappion tuottamasta ärsytyksestä.

Vilkaisin kauhun sekaisin tuntein miesten nelinpeliä ja siellä oli menossa kolmas erä, jonka lukemat olivat helpotukseksi jotain 16-17. Miikka ja Keke saivat jonkin ihmeellisen hurmoksen päälle ja kirjaimellisesti runnoivat pallot vastustajan lattiaan! Sitten oli jäljellä mixti ja vastakkain juuri nelinpelin pelannut Miikka Väisänen sekä Maija Dahlberg vastaan Ville Rasi ja Sari Mikkonen. Ottelu oli alusta asti jäätävä jännitysnäytelmä ja etenkin viimeinen erä, jossa vallitsi täysi hiljaisuus ennen syöttöä ja kun pallo oli lattiassa alkoi taas korvia huumaava kannustus. Minua jännitti niin paljon, että olisin jopa mieluummin ollut kentällä kuin seurannut tätä matsia sivusta. Harmittaa etten kuvannut pelin loppua, sillä on niin vaikea kuvailla sanoin miten halli räjähti kun Miikka iski lopullisen niitin vastustajan kenttään. SE ON SIINÄ!!!

Savon Sulan voittajajoukkue pelien jälkeen. Wuhuu vihdoinkin!!!!!

Selfie ennen pelejä

Ylhäällä: Subin valtavien salaattien jälkeen löydettiin Kakkospesänkatu :D Tommi Saksa näyttää hävityn pelin jälkeen oikein rauhalliselta...  Emilian kommentti Tommin fiilistelystä pelin aikana: "bounching pony". Alhaalla: Empulla ja mulla vaihtuivat lämmittelyn tiimellyksessä verkkarit, mutta se ei menoa haitannut. Isossa kuvassa meidän junnujoukkuetta, joka pelasi sisukkaasti kovia vastustajia vastaan.

Ylhäällä: Harri Helin syöttämässä lyhyttä syöttöä. Keskellä rahka, josta Emilia oli hetki sitten syönyt "puolet"...eli jotain 3/4. Oikealla Emppu viinirypäleiden kera. Alhaalla vasemmalla Harri ja Keke ottavat rennosti... ja meidän viimeisen pelin ratkaisijat Miikka ja Maija tositoimissa Juha Tiittaa ja Jenni Korhosta vastaan.

Ylhäällä: Löysin mailan, jolla minäkin osun! Sulkapalloliiton Ilkka Helgren, joka neuvoi että SM-kisoihin pääsee vain voittaja.Keke laittaa grippiä paikalleen tulevaa kolme-eräistä miesten nelinpeliä varten.
Alhaalla: joku tilannekuva vastustajien mixtistä ja voittajajoukkue juuri päättyneen mixtin jälkeen! Helpotuksen tunne näkyy oikealla olevien Miikkan ja Maijan kasvoilta.

Juhlimme voittoa rauhallisesti ja lapsiystävällisesti grillaamisen merkeissä, sekä suunnittelimme syksyn kuvioita ennen marraskuun tulevia SM-kisoja.