Kinesioteippausta, treenejä...ja vähä kaikenlaisia kesäaktiviteettejä

Pitkästä aikaa blogin parissa:) Nyt on tullut treenattua pääpiirteissään syklillä 1 kova viikko + 1 helpompi viikko, mutta en sitten tiedä varmaksi onko tämä juuri se oikea tapa tehdä kesätreeniä. Tämän lajin kanssa kun on välillä niin yksin ja hukassa kun olla ja voi. Jos joku lukja on halukas jeesaamaan minua treeniohjelman kanssa niin voi laittaa minulle viestiä Facebookin postilaatikkoon :) No joka tapauksessa voimaa ja nopeutta on tullut vuoden takaisesta lisää, joten voin ainakin toivoa olevani oikeilla jäljillä.

Taisteluvammat ovat tosin hidastaneet tahtia, eikä vain pelkästään omat, vaan myös pelikavereiden nyrjähdykset ja venähdykset. Yhdellä on nyrjähtänyt nilkka, toisella revähtänyt olkapää ja kolmas koetti tehdä spagaatia vesisuksilla! Oma nilkkani on myös ollut pari kuukautta turvoksissa ja siitä voin syyttää vain itseäni...En ole millään malttanut pysyä paikoillani, koska Suomen kesä on niin lyhyt ettei parhaita ulkoilu- ja treenauskelejä voi millään hukata sohvalla maatessa. Kävin näyttämässä nilkkaa lääkärillä ja hän ohjeisti minut kinesioteippauksen pariin. No minähän olen nyt tämän parin kuukauden ajan läntännyt nilkan sivuille kaistaleet jonkin epämääräisen ohjeistuksen mukaan ja sain äsken hyvät naurut tarkistaessani viimein oikeat teippausohjeet. Tässä teille muillekin apuja teippaukseen: www.kinesioteippaus.fi ja kattavat ohjeet nilkan teippaamiseen: Ankle stability. Verrattuna perinteiseen teippaukseen, tuen lisäksi kinesioteippi lievittää kipua, parantaa verenkiertoa ja nivelen liikkuvuutta. Teippi antaa periksi pituussuunnassa, mutta ei sivusuunnassa ja tätä ominaisuutta hyödynnetään eri teippaustekniikoissa riippuen mihin teippauksella pyritään vaikuttamaan.

Sulkapallon treenaus on tämän nilkkavamman, matkustelun ja muiden aktiviteettien johdosta jäänyt normaalia vähemmälle, mutta vähäiset treenit ovat tosin olleet kohtuullisen lupaavia ensi kautta ajatellen. Lieneekö sitten syynä treenien monipuolistuminen, sillä kesä on tähän asti sujunut kuntosalin, beachvolleyn, haulikkoammunnan ja wakeboardailun merkeissä. Toinen vaihtoehto on, että pieni tauko harjoittelusta tekee silloin tällöin todella hyvää ja jos pääsee / pystyy pelaamaan harvemmin, haluaa silloin saada treenistä irti niin paljon kuin mahdollista. Kävimme eilen Empun kanssa pelailemassa ja päädyimme tekemään puolet ajasta droppitreeniä, kun tämä neitokainen reväytti olkapään koettaessaan tempoa palloa takarajalle. Olin silti hyvin innoissani tästä tekemästämme perustreenistä, koska dropit ovat tuottaneet eniten päänvaivaa lyöntivalikoimastani viimeisen puolen vuoden aikana. Kannustan siis teitä muitakin pelaajia nauttimaan kesästä ja ottamaan hetki taukoa omasta lajistanne, sillä sen jälkeen treeni maistuu entistä paremmalle. Tottakai peruskunnosta tulee huolehtia ja kesä on sen nostattamiseen parasta aikaa. Ihanaa kesää  <3

Tällä teippauksella koetin pelaja ja teippi ei pysynyt paikoillaan edes yhtä treenikertaa. Teippi pysyy oikein teipattuna jopa 3 vrk.

Uusi teippausyritys ja näyttää mielestäni heti tukavammalta. Kohta nähdään, että onko.

Hetken päästä urheillaan näillä välineillä

Metsästyskoirankoulutusta viime sunnuntaina

Kuva ennen wakeboardausta eilen, kun odoteltiin ukkoskuuron ohimenoa.

Tässä käydään usein kääntymässä laudalla, koska saaren ja mantereen välissä on yleensä tyyntä

Pientä peippaulua laudalla. Tämän kesän tavoite olisi saada yksi kunnon hyppykuva aikaiseksi (ja se kunnon hyppy myös).

Jetteilemässä muutama viikko sitten

Kesän paras ruoka treenin jälkeen. Naudanlihapata chilillä maustettuna ja haudutetaan 4 tuntia matalla lämmöllä, nam!

Parhaat kootut selitykset...vähä aurinkoo ja hyvää ruokaa

Huvitimme itseämme 1-divareissa kertomalla toisillemme omat parhaat kootut selitykset, että miksi peli ei kulje. Vaikka suoriuduimme urakasta kiitettävin arvosanoin niin toki meille tuli muutamia pelitappiota ja yleisimmäksi selitykseksi nousi ylivoimaisesti "pää ei kestänyt". Paras näistä oli, että keskustelimme Minnan kanssa jopa erien välillä että pitäisikö lukea urheilun psykologiasta kertova kirja "Inner game of tennis" uudestaan. Voin muuten suositella teosta kaikille, joilla ei tosiaan pää kestä... Siitä voi olla apua tai sitten ei.

Urheilijahan ei voi koskaan sanoa, että on taidollisesti huonompi ellei sitten tasoeroa ole todella merkittävästi. Mielestäni tämä on hyvä asia, sillä jos lähdetään nöyristelylinjalle niin ei niitä voittoja tule sitten koskaan. Nostan hattua Ville Långille, joka ei tuskaillut olympialaisissa huonoa arpaa tai mitään muutakaan vaan haastoi epäröimättä maailman listan ykkösen Lee Zhong Wein kaatuen saappaat jalassa kolmen erän taistelun jälkeen. Jospa ottaisin tästä itsekin oppia, enkä enää koskaan lähtisi "tekemään parastani ja katsomaan mihin se riittää".

Kokosimme koomisimmat kootut selitykset:

1. pää ei kestänyt / en ollut henkisesti valmis / lanttu ei vaan kestä ikinä tiukassa paikassa
2. hiukset / meikit / peliasu oli huonosti, en voinut keskittyä
3. liian nopeita / hitaita sulkia
4. ilmastointi häiritsi peliä / rajat oli tosi hämärät / liian avara halli, en osannut arvioida pallon etäisyyttä
5. vastustaja oli huonompi ja aloin pelata samalla tasolla / vastustaja ärsytti
6. rajapallosta tuli kiistaa ja se ratkaisi pelin
7. johonkin ruumiinosaan koski / kävin eilen puntilla / joku paikka on rikki ja oikuttelee
8. en ehtinyt lämmitellä kunnolla
9. en ole ehtinyt treenaamaan riittävästi / on ollut paljon töitä tai kokeita / en ole nukkunut ollenkaan
10. se matsi ois voinut kääntyä kummalle vaan, mut se vaan nyt meni tällei

Ja ellei tästä listasta löydy itselle sopivaa selitystä niin aina voi lainata jotakin näistä: Suomalaisten selitykset Ateenan Olympialaisissa 2004. Näistä suosikkejani ovat ehkä "silmän pinnalla oli jotain" tai "mä vaan uin vähä liian hiljaa nyt aamulla".

Tässä kuvassa on varmasti jo kootut selitykset valmiina ennen kun peli on edes alkanut... Tässä on tämän hetken sulkapallomuotia eli lyhyet pyöräilyshortsit on erittäin IN. Monet pelaajat ovat jättäneet hameet vaihteeksi kaapin hyllylle ja kaivaneet esiin kaapeista ja kaupoista eri värisiä pyöräilyshortseja.

Kuten näkyy itsekin olen ihastunut tähän shortsivillitykseen, koska hameita on tullut pidettyä niiiiin paljon. Ja näillä voi vaikka pelata beachiä ennen treenejä ja mennä sitten treeneihin aivan hiekkasena....kuten esimerkiksi eilen. Hameet voidaan sitten kaivaa taas kaapin perältä talven pimeisiin treeni-iltoihin, mutta nyt kesällä vaatetus saa luvan kanssa olla vähän niukempaa.

Vähä treenievästä. Helppo ja nopea ruoka vaikkapa Prismasta, jos on unohtanut syödä riittävästi päivän aikana.

Jep...kastikkeessa on kaloreita vaikka muille jakaa, mutta olipahan hyvää ruokaa! Naudan ulkofilettä Lidlistä ja kreikkalainen salaatti siihen kylkeen, sekä vähän punajuurisalaattia. Btw Lidlistä saa parhaat fetajuustot, jotka ovat aivan kuin suoraan välimereltä tuotu.

Lähdössä biitsille! Ei tämä elämä ole pelkkää sulkapalloa:) Ystäväni Virpi Ruuskanen tosin totesi, että pallo kun pallo sekottaa mun pään.

Savon Sulka SM-joukkuekisoihin 17 vuoden tauon jälkeen!!! Ja vähä grillailua...

Nyt kerrankin tuntuu, että olen täysin sanaton enkä tiedä mitä kirjoittaisin. 1-divariturnaukseen lähti altavastaajajoukkue, jota ei noteerattu missään vaiheessa ennakkosuosikiksi. Vastassamme oli joukkueita, joissa A-luokan pelaaja ei välttämättä edes päässyt pelaamaan ellei riittäviä meriittejä löytynyt takataskusta. Meillä peluutettiin kyllä ihan jokaista joukkuelaista, jotta ratkaisupelaajat saivat lepotaukoja pelien välillä ja tärkeät matsit voitettaisiin. Peluutus oli yksi ratkaisevia tekijöitä, sillä jokainen täytti roolinsa enemmän kuin hyvin.

Tiesimme etukäteen, että joukkueemme miehet ovat vahvoilla, vaikka vastassa tulisi olemaan sellaisia nimiä kuin Jyri Aalto, Timo Eskelinen, Roni Lyytinen, Teemu Ekola, Tommi Saksa jne... Ja erityisesti hirvitti peli Harri Helin - Jyri Aalto. Jostakin hämmästyttävästä syystä Drive kuitenkin päätti peluuttaa Tommi Saksaa Harria vastaan, vaikka Jyri oli voittanut Harrin vuosi sitten näissä samoissa karkeloissa. Tietääkseni Tommi taas ei ole pystynyt vielä Harria voittamaan, vaikka tiukkaa vääntöä on toki ollut. Samanlaista ihmetystä koin naisten kaksinpelin kohdalla kun Drive peluutti Suvi Kalliota sen sijaan, että olisi laittanut entisen Savon Sulkalaisen Sari Roivaisen tositoimiin. Sari tosin pelasi nelinpeliä Ditte Mogensenin kanssa ja teki minusta ja Minnasta selvää jälkeä, vaikka taistelimme yllättävän terävästi heitä vastaan eräpistein 21-19 ja 21-18. Loppujen lopuksi voitimme toiseksi ennakkosuosikiksi tituleeratun Driven 4-1, vaikka vuosi sitten hävisimme heille samoilla lukemilla. Loppujen lopuksi meillä oli tiukempaa Porin Pyrintöä ja Lahti-Sulkista vastaan, jotka voitimme molemmat täpärästi 3-2.

Olimme siis finaalissa ja julkaisin jopa Facebookissa tästä tilapäivityksen, koska en uskonut että meillä olisi mitään mahdollisuutta voittaa Tampereen Sulkasetia. Roni Lyytinen oli voittanut edellisen kohtaamisen Harria vastaan JySSin kisoissa, Riina Mäkelä voittaisi kenet tahansa meistä naispelaajista ja nelinpelissä kaksikko Riina Mäkelä ja Sari Mikkonen olisivat meille aivan mahdottomia voittaa. Mixtiin luotin kuin kallioon ja epäilin, että miesten nelinpeli voisi tulla meille, vaikka Timo Eskelinen oli varmasti siinäkin pelimuodossa kova luu. Eli jos näin kävisi, häviäisimme 3-2.

Ensimmäinen yllätys oli, että Sulkaset peluutti Petri Moisiota! MUTTA... Tämä Petri Moisio olikin kovempi pelimies, kun olisin ikinä uskonut ja Harri oli toisesta erästä lähtien hätää kärsimässä. Moision salainen ase oli kämmeneltä lyödyt laakalyönnit ja räjähtävä smash jotka upposivat kenttään kerta toisensa jälkeen. Jotenkin tämä konkari sai silti veivattua voiton tahdonvoimalla kolmannessa erässä 21-19. Itse en nähnyt pelin loppua, sillä olin veivaamassa naisten nelinpeliä ja kärsimässä selkeätä odotettua tappiota. Hävityn ensimmäisen erän jälkeen satuin vilkaisemaan viereiselle kentälle, jossa oli menossa miesten nelinpeli ja taululla oli lukemat 20-9 Sulkasetin hyväksi! Sanoin Minnalle että nyt tämä meidän peli alkaa nollasta ja nyt muuten pelataan tosissaan. Se ei valitetavasti riittänyt, sillä 19-19 tilanteessa löin smashin pari senttiä leveäksi ja lopetuspalloa en edes enää muista, koska vintti meinasi pimetä tappion tuottamasta ärsytyksestä.

Vilkaisin kauhun sekaisin tuntein miesten nelinpeliä ja siellä oli menossa kolmas erä, jonka lukemat olivat helpotukseksi jotain 16-17. Miikka ja Keke saivat jonkin ihmeellisen hurmoksen päälle ja kirjaimellisesti runnoivat pallot vastustajan lattiaan! Sitten oli jäljellä mixti ja vastakkain juuri nelinpelin pelannut Miikka Väisänen sekä Maija Dahlberg vastaan Ville Rasi ja Sari Mikkonen. Ottelu oli alusta asti jäätävä jännitysnäytelmä ja etenkin viimeinen erä, jossa vallitsi täysi hiljaisuus ennen syöttöä ja kun pallo oli lattiassa alkoi taas korvia huumaava kannustus. Minua jännitti niin paljon, että olisin jopa mieluummin ollut kentällä kuin seurannut tätä matsia sivusta. Harmittaa etten kuvannut pelin loppua, sillä on niin vaikea kuvailla sanoin miten halli räjähti kun Miikka iski lopullisen niitin vastustajan kenttään. SE ON SIINÄ!!!

Savon Sulan voittajajoukkue pelien jälkeen. Wuhuu vihdoinkin!!!!!

Selfie ennen pelejä

Ylhäällä: Subin valtavien salaattien jälkeen löydettiin Kakkospesänkatu :D Tommi Saksa näyttää hävityn pelin jälkeen oikein rauhalliselta...  Emilian kommentti Tommin fiilistelystä pelin aikana: "bounching pony". Alhaalla: Empulla ja mulla vaihtuivat lämmittelyn tiimellyksessä verkkarit, mutta se ei menoa haitannut. Isossa kuvassa meidän junnujoukkuetta, joka pelasi sisukkaasti kovia vastustajia vastaan.

Ylhäällä: Harri Helin syöttämässä lyhyttä syöttöä. Keskellä rahka, josta Emilia oli hetki sitten syönyt "puolet"...eli jotain 3/4. Oikealla Emppu viinirypäleiden kera. Alhaalla vasemmalla Harri ja Keke ottavat rennosti... ja meidän viimeisen pelin ratkaisijat Miikka ja Maija tositoimissa Juha Tiittaa ja Jenni Korhosta vastaan.

Ylhäällä: Löysin mailan, jolla minäkin osun! Sulkapalloliiton Ilkka Helgren, joka neuvoi että SM-kisoihin pääsee vain voittaja.Keke laittaa grippiä paikalleen tulevaa kolme-eräistä miesten nelinpeliä varten.
Alhaalla: joku tilannekuva vastustajien mixtistä ja voittajajoukkue juuri päättyneen mixtin jälkeen! Helpotuksen tunne näkyy oikealla olevien Miikkan ja Maijan kasvoilta.

Juhlimme voittoa rauhallisesti ja lapsiystävällisesti grillaamisen merkeissä, sekä suunnittelimme syksyn kuvioita ennen marraskuun tulevia SM-kisoja.

Vähä taktiikkaa, liikkumista... ja ihanaa kesätreeniä :)

"Kyllä tuo sulkapallo on sitten järkyttävän kova laji! Miten te voitte saada noi kaikki pallot verkon toiselle puolelle?" totesi Satu, joka kävi seuraamassa kilparyhmän treenejä saadakseen vinkkejä omaan peliinsä. Löimme muutaman lyönnin ennen treenien alkua, jotta Satu saisi tuntumaa lajin fyysisyydestä ja annoin muutamia vinkkejä hänen pelin kehittämiseksi. Toivottavasti saamme Sadusta uuden naissulkapalloilijan joukkoomme, sillä naisista on huutava pula pääkaupunkialueen ulkopuolella. Viimeisellä parilla treenikerralla olen taas ollut ainoa nainen miesten keskellä juoksemassa.

Naisten sulkapallo on monen mielestä ihan oma lajinsa ja usein pelitaktiikat poikkeavat miesten pelistä, koska voimaa ja ketteryyttä on vähemmän. Silti monet naiset ovat teknisiä ja tarkkoja pelaajia, jolloin puolustus voi olla jopa parempi hyökkäys kun itse hyökkäys. Valitettavan usein olen saanut valmentajalta kaksariin pelitaktiikaksi vain tämän ohjeen: "lyö rystylle ja seuraa verkolle" ja myönnän että tämä toki on hyvä neuvo useiden vastustajien kohdalla, mutta olen kyllä saanut pelata niitäkin pelaajia vastaan joiden parhaat lyönnit tulevat nimenomaan rystynurkasta roundilta lyötynä. Useilla naispelaajilla nämä around the head -lyönnit ovat kehittyneet vahvoiksi juuri siitä syystä, että sinne yksinkertaisesti tulee paljon lyöntejä siinä toivossa että pelaaja joutuisi käyttämään rystylyöntiä. Rystylyönti on aina puolustustuslyönti, joten lyönnit kannattaisi lyödä kämmeneltä. Tässä vähän rystylle liikkumisesta: Around the head shot and footwork.

Itse harvoin valitsen tarkoituksella pelitaktiikaksi puolustusvoittoista peliä eli jos pelaan sitä niin luultavasti pelaan täysin päin mäntyä (tapahtuu melko usein). Tosin joidenkin vastustajien kanssa tosin joutuu pelaamaan itselle outoa peliä, koska heille pahin lyönti saattaa olla takarajalle lyöty kukkuclear tai kattoa hipova korkea syötö. Tällainen pelaaja saattaa olla taitava nopeassa päinlyöntipelissä ja lyödä kovia smasheja matalammista nostoista, mutta hitaammassa ja korkeammassa pelissä virheiden määrä kasvaa. Tuntuu silti uskomattomalle lähteä lyömään korkeita lyöntejä taakse kun haluaisi lähteä hakkaamaan palloa kilpaa pelikaverin kanssa.

Tapion Sulassa pelatessani valmentajani Elina Väisänen sanoi "parasta, mitä valmentaja voi suojatilleen opettaa, on opettaa hänet ajattelemaan itse". Tämä on ehdottomasti juuri näin. Kaipaisin silti tämän oivalluksen lisäksi jonkinlaista keskustelua naisten kaksinpelin erityispiirteistä ja taktiikkaa tukevista harjoitteista. Believe me kyllä mekin haluamne lyödä vastustajalle muutakin kuin kivoja kaverilyöntejä ja uskokaa tai älkää...taktiikoita on lukemattomia rystylle lyömisen lisäksi! Onnittelut btw näin jälkikäteen Ellulle ja Marialle Badminton Europe Awardista (www.tapionsulka.fi) ja muutenkin kiitokset naisten sulkapalloilun kehittämisestä (Espoo Women's Openin ja valmennuksen merkeissä). Tällaista meininkiä tarvitaan muuallekin Suomeen!

Välillä tuntuu, että mistä sitä kaivaisi motivaatiota kesähelteellä treenaamiseen ja myönnettäköön, että ajatukset ovat olleet enemmän beach volleyn läiskimisessä kuin hallilla ja salilla ähertämisessä. Päätin nyt jokatapauksessa muuttaa punttitreeniä enemmän ketteryyteen tähtääväksi, koska olen tähdännyt viime aikoina hieman liikaa voiman lisäämiseen ja tarkoitus ei ole syksyn ensimmäisissä peleissä Hulkilta. Eli hieman lisää BodyCombatia, Puijon rappuja, punttia ja lenkkeilyä! Ja kesällä tulee vietettyä melko paljon aikaa treenatessa, vaikka kaikki treeni ei olisikaan niin tavoitteellista. Pääasia, että se on hauskaa:)

Pakko muuten vinkata, että nykyisessä Combat-ohjelmassa on hyppypotkun lisäksi askelkyykky, jossa jalkojen paikat vaihdetaan hypyllä (en tiedä hypyn oikeaa nimeä). Eli vastaa täysin etunurkasta pelikeskukseen ponnistamista! Viime BodyCombatissa jouduin kyllä oikeastikin taistelemaan, että selvisin siitä rääkistä jotenkin hengissä ja koko jumppasalin lattia lainehti treenaajien ja ohjaajan tuskanhiestä. Uskomattominta oli, että vielä seuraavana aamunakin tuntui, että jätin salille 3 kiloa läskiä...tai sitten olen vain hieman optimisti;)

Combat-ohjaaja Eevan sanoin: "haluatteko pitää tauon?! No ette saa!!" Ja ei muuta treenaamaan kohti ensi viikon 1-divarimatseja. Tosin joudun keventämään treeniä viikonlopulle, koska luvassa on päätä huimaava määrä pelejä ja meitä naisia ei todellakaan ole yhtään liikaa!

Olimme taas onnistuneesti laittaneet rakkaan ystäväni Emilian kanssa täysin samanlaiset treeniasut jo viidettä kertaa putkeen. Uskomatonta!

Ruoan nimi on: mitä kaapista löytyy. Ajatuksena oli tehdä Italianpataa ilman kaupasta ostettavaa maustesekoitusta ja tadaa! Eli jauhelihaa, tummaa makaronia, herne-maissi-paprikaa, pastakastike, feta-juustoa, chiliä ja hirveä kasa itämaisia mausteita.

Beachille menossa. Valitettavasti en ehtinyt ottaa peleistä yhtään kuvaa, joten on tyytyminen tähän odotellessa otettuun selfieen. Ehkä ensi kerralla...

Sukat on laitettu onnistuneesti vääriin jalkoihin, mutta se ei paljon tahtia haitannut:)

Vessaselfie ennen pelejä..pelin jälkeen näytin siltä kun olisi pudonnut ämpärillinen vettä päähän.

Uusin perheenjäsen ja lenkkeilykaverini Kenzu, jonka lempipuuhaa on tuijotella sorsia kalliolta. Vaikka tosin kyseessä on kanakoira.

Hyvinvointia sulkapallosta ja venyttelystä?

Olen saanut useita tiedusteluja, että miten pääsisi mukaan pelailemaan Savon Sulkaan. Tietoa löytyy toki myös nettisivuilta, mutta kerrotaa se nyt tälläkin foorumilla :) Pelivuoroille pääsee maksamalla pelimaksun 90€ / puoli vuotta ja se sisältää myös jäsenmaksun 20€. Torstain pelivuorolla myös pidetään aikuisten ohjattua vuoroa, jos haluaa opetella tekniikan alusta pitäen oikein. Lisäksi kilpapelaajat voivat antaa halutessaan yksityistunteja ja järjestää työporukoille ja muille ryhmille kursseja. 

Pelivuorot ovat talvisin 31.5. asti
ma klo 19.00 - 20.30 Studentialla
to 20.30 - 22.00 Studentialla (sekä ohjattu aikuisryhmä)
pe 20 - 21.30 Pyörön koululla

Pelivuorot ovat kesäisin 1.6. - 31.7.
ma klo 18.00 - 19.30 Studentialla
to 19.00 - 20.30 Studentialla

Lisätietoja: Savon Sulka Ry

Olimme toissa viikolla pelailemassa Emilian kanssa, kunnes eräs rouvashenkilö tuli kentän laidalle jututtamaan meitä ja hän kertoi olleensa selän luudutusleikkauksessa vuonna 2010. Ennusteet täydellisestä kuntoutumisesta olivat heikohkot, mutta sisukkaana tyyppinä hän oli kuntouttanut selkäänsä erilaisilla taivutuksilla ja syönyt paljon lääkkeitä. Lopulta rouva oli ohjautunut kokeilemaan sulkapalloilua ja huomannut että lajin luonteeseen kuuluva selän taivuttelu vastaa lääkärin määräämiä liikkeitä. Pelatessa selän kuntouttaminen tapahtuu kuin itsestään, sillä liikkeitä kertyy kymmeniä ja jopa satoja toistoja viikossa pelimäärästä riippuen. Selkä on nyt hyvässä kunnossa ja rouva on toipunut leikkauksesta erinomaisesti, koska tukielimistö on vahvistunut riittävästi kovan harjoittelun tuloksena. Tuli kyllä hyvä mieli, kun kuulin olevani hyvällä asialla tämän blogin kanssa! Terveisiä tälle ahkeralle sulkapalloilijalle:)

Usein kilpaurheilijat ovat ahkeria kehonhuoltajia, mutta harrasteurheilijat laiminlyövät täysin venyttelyn, hieronnan ja palauttavat harjoitteet. Kyllä, kilpaurheilijat treenaavat kovaa, mutta läheskään kaikkia harjoitteita ei tehdä sata lasissa, vaan ohjelmaan kuuluu myös palauttavaa treeniä, venyttelyä ja hierontaa. Tunnustan, että tämä pääsee unohtumaan myös itseltäni ja tekisi mieli vain treenata aina vähän kovempaa siihen saakka kun kroppa sanoo poks.

Vuosi sitten minulle kävi niin, että kovan treenijakson jälkeen jokin hermo alkoi painaa selässä niin, etten jalat eivät enää kantaneet ja minua oltiin jo kirjaimellisesti kantamassa KYSille. Siinä matkalla tuli sitten mieleen, että jospa kilauttaisin tutulle hierojalle ja kävisin näyttämässä selkääni. Tämä suonenjokelainen yleisurheilijoiden ja Antti Ruuskasen hierojana tunnettu Asko sitten tokaisi, että "tämä saattaa tehdä vähän kipeää". Huusin, itkin ja kiemurtelin tunnin ajan hierontapöydällä, mutta tämän karmaisevan kokemuksen jälkeen kävelin sieltä omin jaloin pois! Asko totesi reisien olevan niin jumissa, että niiden ympärysmitasta lähti hieronnalla monta senttiä pois. Unbelievable.

Tästä viisastuneena käyn säännöllisen epäsäännöllisesti hierojalla (viime viikolla kävin Paula Kankkusella http://www.fysiopalvelu.fi/) ja käytän pilatesrullaa aina kun lihaksissa tuntuu jännitystä, sekä pyrin venyttelemään säännöllisesti. Fysiopalvelussa minulle suositeltiin erityisesti lonkankoukistajien venyttelyä, sillä sulkapallo tuntuu hieman kangistavan niitä ja alaselkä vihoittelee vähän väliä. Asiantuntijat ovat muutama vuosi sitten kiistäneet venyttelyn positiiviset vaikutukset suoritusta ja palautumista edistävänä tekijänä ja jotkus asiantuntijat jopa sanovat venyttelyn vähentävän lihaksen kimmoisuutta. Tässä kahden asiantuntijan lausunnot: www.iltalehti.fi/terveys. Itse venyttelen usein iltaisin joko telkkarin ääressä tai saunassa ja vain sen takia, että koen sen parantavan omaa hyvinvointiani. Enkä halua olla mikään jäykkis tulevaisuudessa ja tietysti kokeilen kaiken mahdollisen, mikä edesauttaa palautumista!

Tästäpä tulikin mieleen uusin ihastukseni, mistä monet urheilevat ystäväni ovat toitottaneet minulle jo vuosia -infrapunasauna! En tiedä parempaa fiilistä kuin istuminen infrapunasaunassa kovan treenimaratonin jälkeen...esimerkiksi jos sattuu vetämään putkeen tunnin bodypumppia ja toisen tunnin bodycombattia. Infrapunasaunan positiivisista vaikutuksista voi lukea tästä. Itselleni tärkeimmät ovat ehdottomasti "rentouttaa, virkistää ja edistää palautumista".

Kävin muuten viime viikonloppuna vähän huiskimassa neluria Savon Sulan seuranmestaruuskisoissa, vaikka valitettavasti unohdin ilmoittaa itseni kyseisiin karkeloihin...mutta onneksi nelurista vapautui yksi paikka ja pääsin mukaan. Etenimme Jussi Isoperkkiön kanssa lohkovoiton jälkeen hienosti semifinaaliin ja peli tuntui kulkevan hyvin. Sitten tuli vastaan valmentajamme Miikka Väisänen ja lupaava juniori Johanna Kelavuori, jotka pyyhkäisivät meidät pukukopin puolelle. He voittivat myös finaalin, joten oikein paljon onnea voitosta. Onnittelut myös Keijo Junnonaholle ja Johannalle kaksinpelien voitosta :) Tarkemmat tulokset löytyät täältä: http://www.tournamentsoftware.com

Kesälle hieman keltaista jotta treeni kulkee...jos on huono vaate tai hiukset päin mäntyä niin ei yleensä kulje.

porukkaa Savon Sulan mestaruuskisoissa

Treenimaratoni ja infrapunasauna med Karoliina Mykkänen <3

Sulkapallomafia määrää tahdin ja me vain pelaamme?

Voi hemmetti...heti kun päätän lähteä pelailemaan hyvin syödyn pääsiäisen jälkeen niin taas on pallot loppu. Arvatkaa ottaako päähän!!

Sulkapallon suurin murheenkryyni ja rahakeikä lajissa on ehdottomasti pallot. Niitä menee aivan käsittämätön määrä ja rahaa palaa suunnilleen 200-300 € puolessa vuodessa pelkkiin palloihin! Tai saattaa palaa enemmänkin riippuen miten paljon pelaa. Pallotuubi maksaa yleensä jotakin 20-30 € laadusta riippuen ja pahinta tässä on se, ettei niitä voi ostaa mistä tahansa. Yleensä pelaajat ostavat niitä seuroilta, koska urheiluliikkeessä niiden hinta on n.10 € enemmän. Seurat tekevät maahantuojien kanssa edullisempia sopimuksia pallojen toimittamisesta ja myyvät ne usein lähes ilman voittoa pelaajille. Lisäksi seurassa palloja osataan säilyttää kosteassa tilassa, kun taas urheiluliikkeessä niitä säilytetään kuivassa tilassa hyllyllä ja kerran minulle jopa yritettiin myydä jo valmiiksi avattu tuubi. Olisipa kiva maksaa 30 € palloista, joiden sulat pölähtävät ilmaan heti ensimmäisestä lyönnistä! Itse säilytän palloja kylpyhuoneessa ja aina joskus kun muistan niin laitan märän paperitupon tuubin sisälle, jotta yksi pallo kestäisi edes sen puolikkaan erän verran.

Urabaailegendan mukaan korkeaa hintaa selittää se, että ne hemmetin sulat täytyy etsiä vuorilla vapaana kasvaneista hanhista, jotta sulat ovat kivasti liehuneet tuulessa ja vahvistuneet sen takia. Tämä ei siis perustu mihinkään tietoon ja voitte rakkaat toverit korjata jos olen väärässä! Tämän jälkeen hanhelta nypitään sulat irti elävänä ja legendan mukaan yhdessä linnussa on vain kuusi käyttökelpoista sulkaa. A-luokan palloon sopii vain yksi sulka linnun kummastakin siivestä. Tämän jälkeen sulat lajitellaan, värjätään ja kuivataan ja niistä tehdään palloja. Jokainen pallo lyödään useita kertoja ihan manuaalisesti ihmisen toimesta, koska järkevää sulkapallon lyöntikonetta ei tietääkseni ole vielä keksitty... Vai onko? Jos on niin testaisin sen mielelläni ja ostan pois jos on järkevän hintainen ja muuten hyvä. On siinäkin muuten ammatti...sulkapallojen testaaja :D 

Eli valmiin sulkapallon nopeus ja toimivuus on testataan ja sen jälkeen ne lajitellaan tuubeihin nopeuksien mukaan asteikolla 77-79. Jos tämä kaikki tehtäisiin eettisesti oikein niin putken hinta olisi varmaan 600 € / putki, joten koko sulkapallokansa vaikenee asiasta hyvin hartaasti ja tyytyy tähän Aasian hämäräbisnekseen sekä siihen, mitä sieltä meille lähetetään. Anteeksi koko sulkapallokansan puolesta, mikäli eläimet joutuvat kärsimään ja me vain ummistamme silmämne! Ja anteeksi sulkapallokansalle jos annan virheellistä tietoa pallojen valmistuksesta! Uskokaa tai älkää toivon sormet ristissä, että joku kertoisi minun olevan väärässä, joten oikaistaa ihmeessä.

Tässä teille pari linkkiä sulkapallojen valmistuksesta:

Kathmandu Post

Roope Luhtala

Tämän eettisen paatoksen jälkeen päätimme testata Emilian kanssa erilaisia sulkapalloja. Haluan olla avoin kaikille ratkaisuille ja tämän hetken valmistustekniikan kehitykselle. Why not.

Oikealta vasemmalle testattavat sulkapallot: hanhensulka-, muovi- ja synteettinen sulkapallo. Aito hanhensulkapallo maksaa n.20-30€ / 12 kpl, muovisulka 13 € / 6 kpl ja synteettinen sulka 18 € / 6 kpl. Aito hanhensulka ei kestä pelaamista kovi pitkään ja se on pallon huonoin puoli, mutta sen lento-ominaisuudet ovat ylivertaiset muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Muovisulassa ei ole mitään lento-ominaisuuksia ja ainoa positiivinen puoli on kestävyys. Synteettisen pallon kestävyydestä en osaa sanoa, joten täytyy testata tätä palloa vielä toistamiseen. Tekemässämme testauksessa palloon ei tullut säröäkään.

1. Verkkopeli

Sulkainen pallo: pallo kääntyy nopeasti korkki alaspäin, jolloin verkkorullari on mahdollista nostaa jopa takarajalle saakka. Käännöt ja nostot ovat helpompia tehdä, koska pallo menee sinne minne sen lyöt.

Muovipallo: pallo kääntyy korkki alaspäin vasta lähellä lattiaa, jolloin on hyvin vaikeaa nostaa sitä takarajalle tai tehdä verkkokääntöä. Pallo heittelehtii holtittomasti ja on vaikeaa ennakoida pomppaako se käännössä kauas verkosta vai syöksyykö se päin verkkoa. Muovipallo saa jokaisen pelin näyttämään hieman amatöörimmaiselta.

Synteettinen pallo: Rullari onnistuu ja samoin käännöt. On vaikea sanoa, että miten synteettinen pallo eroaa oikeasta sulasta koska ero on hiuksen hieno. Jotakin eroa kumminkin on, mutta kaikki peruskäännöt ja rullarit onnistuvat lähes yhtä hyvin kuin hanhensulkapallolla.

2. Clear eli pitkä lyönti takakentältä takakentälle

Sulkainen pallo: korkealentorata ja putoaa vastustajan takakentälle pystysuoraan ja korkealta. On hankalaa lähteä hyökkäämään takakentältä, koska pallon saa lyötyä helposti taakse. Pelissä tulee enemmän liikuntaa, koska pelaaja joutuu liikkumaan kentän takaosaan.

Muovipallo: lentää takakentälle laakana, jolloin palloon pääsee helpommin käsiksi. Lyönti on helppo katkaista ja pudottaa etukentälle, mitä näkeekin harrastepelaajien lyövän paljon. Nyt en enää ihmettele syytä. Yritimme tosissaan lyödä palloa takarajalle ja olkapää kipeytyi jo parista lyönnistä. Pallon lentorata on matala ja pallo heittelehtii ilmassa holtittomasti.

Synteettinen pallo: Repeämme heti ensimmäisen lyönnin kohdalla, sillä pallosta kuuluu hassu läpsyttävä ääni lyödessä. Toki siihen tottuu kun lyö useamman kerran. Lentorata on ihmeellisen hyvä ja korkea, kuten sulkaisessa pallossa. Pallo on jonkin verran hitaampi kuin hanhensulka, mutta lyönnit tulevat korkeina takarajalle kuten aidolla pallolla. 

3. Smash eli iskulyönti

Sulkainen pallo: lentää nätisti juuri sinne minne pitääkin, tosin heikompilaatuiset pallot rikkoutuvat hyvin herkästi smashaamisesta. Lentorata on suora ja lyönti on helposti toistettavissa juuri samanlaisena.

Muovipallo: pallo lentää hitaasti ja repeilemme omille lyönneille. Tätä palloa ei kannata smashata ollenkaan, koska palautukset ovat pahempia kuin itse iskulyönnit. Pallo myös käyttäytyy epäloogisesti ja joka lyönti voi olla erilainen ja lyönnin tarkkuus on mitä sattuu. 

Synteettinen pallo: Yllättävän samanlainen kuin aito hanhensulka ja pieni ero nopeudessa ei haitannut niin merkittävästi kuin muovipallossa.

Yhteenvetona voimme todeta, että synteettinen pallo oli melko hauska uusi tuttavuus ja voimme elää toivossa, että lintujen kidutus lopetetaan kunhan valmistusmenetelmät kehittyvät lisää. Onhan joskus aikoinaan pelattu suolesta valmistetuilla jänteillä jotka on nyt korvattu synteettisillä, koska ne ovat toimivia ja kestävämpiä! Jos synteettisen pallon lento-ominaisuudet saadaan kohdalleen ja pallot kestäisivät paremmin niin voisin aivan hyvin pelata myös synteettisillä palloilla. Tässä olisi vaikkapa suomalaisille insinööreille työtä, sillä markkinat ovat laajat ympäri maailman ja keksintö olisi mahdollista patentoida...paitsi tietysti Kiinassa, jossa plagiointi kukoistaa, joten tässä lienee syy miksi lintuja nypitään yhä. Joten eipä tässä muuta kuin tilailemaan palloja ja kokemaan huonoa omatuntoa...

Ennen peliä on helppo hymyillä. Tehokaksikko on valmiina testaamaan erilaisia sulkapalloja.

Pukukopissa haahuilemassa...selfiet ei normaalisti kuulu meidän pelirituaaleihin mutta tän blogin myötä. Normaalisti tuolla mystisessä kopperossa juoruillaan kaikki tärkeät ja vähemmän tärkeät kuulumiset.

Pelin jälkeen eli ei enää niin freesinä mutta edelleen hyvällä tuulella :)

Vähän urheilijan evästä. Tein munakkaan yhdestä kokonaisesta kananmunasta ja kahdesta valkuaisesta, sekä sekaan hieman kinkkua ja paprikaa. Päällä on avocadosalaattia terveellisten rasvojen vuoksi. Iho saa kosteutta, sekä samoin nivelet...ja onhan se hirveän hyvääkin.

Lähde:

Tapion Sulka Ry

Arvokasta oppia JySSin kisoista

JySSin kisoja edeltävä viikko kului herkistellessä ja treenasin vain tiistain sulkapallotreeneissä. Keskiviikkona taas tunsin orastavia flunssan merkkejä ja arvasin, että se ei ole hyvä asia. On melkein kulunut vuosi niin, että olen ollut kisoissa joko flunssassa tai toipumassa flunssasta. Katselin arvontoja ja päätin, että katson kuntoni edellisenä päivänä jos vaikka tapahtuisi jokin ihmeparantuminen... Parantumista ei tullut, mutta kärsin vain kipeästä kurkusta ja tukkoisesta nenästä, joten päätin pelata sekanelinpelit lauantaina ja katsoa kaksinpelien kunnon sitten lähempänä, koska ne pelit olivat vasta sunnuntaina. 

Mixteistä voitimme ensimmäisen pelin (Petri Martikainen -Paula Petäys) tiukassa 3 erän väännössä. Toisessa pelissä kärsimme vuorostaan tappion 3 erän väännössä parille Timo Holma -Sara Taskinen. Kaksareissa sain väännettyä voiton JySSin Kerttu Keräsestä ja flunssa alkoi tuntua pelin lopussa jo pahasti keuhkoissa asti. Päätin luovuttaa viimeisen pelin, koska tässä kunnossa ei missään nimessä pitäisi pelata ja sanon junnuillekin, ettei flunssassa ole kenelläkään asiaa hallille...ilmoitin kisajärjestäjille luovutuksesta, mutta minulle kerrottiin että ensimmäisen pelin voittoni mitätöityy ellen raahaudu kentälle. Eli jokin älytön sääntömuutos...hohhoijaa! En ymmärrän mitä hyötyä tästä on kenellekään!! No menin sitten kentälle vähän lyömään palloa seinille ja hävisin pystyyn, koska en liikkunut kentällä kahta askelta enempää. Huomasin myös, että Taskisen Saran lyönnit ovat niin tarkasti linjoilla että olisin joutunut yskimään keuhkoni pihalle jos olisin yrittänyt vähääkään pelata. Pahoitteluni Sara ja toivon todella, että pääsemme vääntämään kunnolla ensi kerralla.

Tein tyypillisen harrasteurheilijan mokan, että edes mietin pelaamista kipeänä! Kaimani Ulla Roinela kertoi minulle juuri ennen A:n kaksarin finaalia tositarinan, että eräs parikymppinen jätkä oli hieman hikoillut flunssaisena ja sydän oli mennyt viikossa siihen kuntoon, että mies joutui sydämensiirtoon. Aivan hirveää ja päätin, että nämä pelit ovat tasan tässä. Piste. Ja tässä vielä muistutuksena teille muillekin kroonisesta flunssasta kärsiville: www.tohtori.fi Jospa muistaisin tämän ensi kerralla!

Muutoin JySSin kisat olivat oikein mukavan rennot ja hienosti järjestetty. Tapasin myös erään blogini seuraajan / aktiivisen bloggaajan Susanna Monnbergin (Bad Mama's Kitchen). Keskustelimme harrastesulkapallosta ja tulimme lopputulokseen, että tämän mahtavan lajin voi aloittaa kilpailumielessä aivan hyvin myös aikuisiällä. Kilpailut antavat motivaatiota ja syyn treenata itsensä huippukuntoon, mutta itse kisatapahtuma on hauskanpitoa ja vähemmän vakavaa "puolitosissaan" taistelua. Tiedustelin myös Finnish Openin kisatapahtumista ja on hienoa, että suomalaisia on yltänyt nelinpeleissä puolivälieriin. Hyvä Anton Kaisti, Jenny Nyström ja Iikka Heino! Tässä Finnish Openin fiilistelyä: FIC kooste
JySSin kisatuloksia voi lukea täältä: Jyväskylän Juniorieliitti 2014

Ville Tuure (SaSu) selkeä voitto ensimmäisestä pelistä ja sitten tappio miesten C-luokan turnauksen voittaneelle Tuomo Saikkoselle.

Emilian ja Sirpan taidonnäytettä naisten C-luokan nelurissa.

Naisten C-luokan nelinpelin voittajapari Emilia Savolainen ja Sirpa Varis-Piippo. Emilia voitti myös naisten kaksinpelin B-luokan. Onneksi olkoon!

Johanna Kelavuori on Savon Sulan lupaavimpia junnuja tällä hetkellä ja sijoittui turnauksessa alle 13-vuotiassa hopealle. Uskon että tiukkaakin tiukempi semifinaali luultavasti vei voimia, koska Jossu taisteli voiton tiukassa 3 erän taistossa, jonka viimeinen erä päättyi 26-28 Johannan hyväksi. Kultamitalin vei Jannica Monnberg ja tähän samaan perheeseen (Anton Monnberg) meni myös poikien U17 kultamitali.

Kaveriselfie<3
Oli kyllä hullun hauska viikonloppu ja hulvaton meininki koko kisojen ajan...pahoittelut Jonne Ripatti kaikista luokattomista jutuista ja tiukasta pelianalyysistä :D

Emppu osti meille samanlaiset herkkusetit matkaevääksi.

Pari tilannekuvaa mixtistä:)

 Selfie hotellin sängyllä, kun odottelin Emppua suihkusta. Tän jälkeen höpöteltiin sängyssä kun junnut konsanaan ja mä olin nukahtanut ensin. Oli ihanan rauhallinen urheiluviikonloppu ja kiitos kisajärjestäjille hienoista kisoista!

...ja vähä Pandan suklaata kotimatkalle.