Sulkapallomafia määrää tahdin ja me vain pelaamme?

Voi hemmetti...heti kun päätän lähteä pelailemaan hyvin syödyn pääsiäisen jälkeen niin taas on pallot loppu. Arvatkaa ottaako päähän!!

Sulkapallon suurin murheenkryyni ja rahakeikä lajissa on ehdottomasti pallot. Niitä menee aivan käsittämätön määrä ja rahaa palaa suunnilleen 200-300 € puolessa vuodessa pelkkiin palloihin! Tai saattaa palaa enemmänkin riippuen miten paljon pelaa. Pallotuubi maksaa yleensä jotakin 20-30 € laadusta riippuen ja pahinta tässä on se, ettei niitä voi ostaa mistä tahansa. Yleensä pelaajat ostavat niitä seuroilta, koska urheiluliikkeessä niiden hinta on n.10 € enemmän. Seurat tekevät maahantuojien kanssa edullisempia sopimuksia pallojen toimittamisesta ja myyvät ne usein lähes ilman voittoa pelaajille. Lisäksi seurassa palloja osataan säilyttää kosteassa tilassa, kun taas urheiluliikkeessä niitä säilytetään kuivassa tilassa hyllyllä ja kerran minulle jopa yritettiin myydä jo valmiiksi avattu tuubi. Olisipa kiva maksaa 30 € palloista, joiden sulat pölähtävät ilmaan heti ensimmäisestä lyönnistä! Itse säilytän palloja kylpyhuoneessa ja aina joskus kun muistan niin laitan märän paperitupon tuubin sisälle, jotta yksi pallo kestäisi edes sen puolikkaan erän verran.

Urabaailegendan mukaan korkeaa hintaa selittää se, että ne hemmetin sulat täytyy etsiä vuorilla vapaana kasvaneista hanhista, jotta sulat ovat kivasti liehuneet tuulessa ja vahvistuneet sen takia. Tämä ei siis perustu mihinkään tietoon ja voitte rakkaat toverit korjata jos olen väärässä! Tämän jälkeen hanhelta nypitään sulat irti elävänä ja legendan mukaan yhdessä linnussa on vain kuusi käyttökelpoista sulkaa. A-luokan palloon sopii vain yksi sulka linnun kummastakin siivestä. Tämän jälkeen sulat lajitellaan, värjätään ja kuivataan ja niistä tehdään palloja. Jokainen pallo lyödään useita kertoja ihan manuaalisesti ihmisen toimesta, koska järkevää sulkapallon lyöntikonetta ei tietääkseni ole vielä keksitty... Vai onko? Jos on niin testaisin sen mielelläni ja ostan pois jos on järkevän hintainen ja muuten hyvä. On siinäkin muuten ammatti...sulkapallojen testaaja :D 

Eli valmiin sulkapallon nopeus ja toimivuus on testataan ja sen jälkeen ne lajitellaan tuubeihin nopeuksien mukaan asteikolla 77-79. Jos tämä kaikki tehtäisiin eettisesti oikein niin putken hinta olisi varmaan 600 € / putki, joten koko sulkapallokansa vaikenee asiasta hyvin hartaasti ja tyytyy tähän Aasian hämäräbisnekseen sekä siihen, mitä sieltä meille lähetetään. Anteeksi koko sulkapallokansan puolesta, mikäli eläimet joutuvat kärsimään ja me vain ummistamme silmämne! Ja anteeksi sulkapallokansalle jos annan virheellistä tietoa pallojen valmistuksesta! Uskokaa tai älkää toivon sormet ristissä, että joku kertoisi minun olevan väärässä, joten oikaistaa ihmeessä.

Tässä teille pari linkkiä sulkapallojen valmistuksesta:

Kathmandu Post

Roope Luhtala

Tämän eettisen paatoksen jälkeen päätimme testata Emilian kanssa erilaisia sulkapalloja. Haluan olla avoin kaikille ratkaisuille ja tämän hetken valmistustekniikan kehitykselle. Why not.

Oikealta vasemmalle testattavat sulkapallot: hanhensulka-, muovi- ja synteettinen sulkapallo. Aito hanhensulkapallo maksaa n.20-30€ / 12 kpl, muovisulka 13 € / 6 kpl ja synteettinen sulka 18 € / 6 kpl. Aito hanhensulka ei kestä pelaamista kovi pitkään ja se on pallon huonoin puoli, mutta sen lento-ominaisuudet ovat ylivertaiset muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Muovisulassa ei ole mitään lento-ominaisuuksia ja ainoa positiivinen puoli on kestävyys. Synteettisen pallon kestävyydestä en osaa sanoa, joten täytyy testata tätä palloa vielä toistamiseen. Tekemässämme testauksessa palloon ei tullut säröäkään.

1. Verkkopeli

Sulkainen pallo: pallo kääntyy nopeasti korkki alaspäin, jolloin verkkorullari on mahdollista nostaa jopa takarajalle saakka. Käännöt ja nostot ovat helpompia tehdä, koska pallo menee sinne minne sen lyöt.

Muovipallo: pallo kääntyy korkki alaspäin vasta lähellä lattiaa, jolloin on hyvin vaikeaa nostaa sitä takarajalle tai tehdä verkkokääntöä. Pallo heittelehtii holtittomasti ja on vaikeaa ennakoida pomppaako se käännössä kauas verkosta vai syöksyykö se päin verkkoa. Muovipallo saa jokaisen pelin näyttämään hieman amatöörimmaiselta.

Synteettinen pallo: Rullari onnistuu ja samoin käännöt. On vaikea sanoa, että miten synteettinen pallo eroaa oikeasta sulasta koska ero on hiuksen hieno. Jotakin eroa kumminkin on, mutta kaikki peruskäännöt ja rullarit onnistuvat lähes yhtä hyvin kuin hanhensulkapallolla.

2. Clear eli pitkä lyönti takakentältä takakentälle

Sulkainen pallo: korkealentorata ja putoaa vastustajan takakentälle pystysuoraan ja korkealta. On hankalaa lähteä hyökkäämään takakentältä, koska pallon saa lyötyä helposti taakse. Pelissä tulee enemmän liikuntaa, koska pelaaja joutuu liikkumaan kentän takaosaan.

Muovipallo: lentää takakentälle laakana, jolloin palloon pääsee helpommin käsiksi. Lyönti on helppo katkaista ja pudottaa etukentälle, mitä näkeekin harrastepelaajien lyövän paljon. Nyt en enää ihmettele syytä. Yritimme tosissaan lyödä palloa takarajalle ja olkapää kipeytyi jo parista lyönnistä. Pallon lentorata on matala ja pallo heittelehtii ilmassa holtittomasti.

Synteettinen pallo: Repeämme heti ensimmäisen lyönnin kohdalla, sillä pallosta kuuluu hassu läpsyttävä ääni lyödessä. Toki siihen tottuu kun lyö useamman kerran. Lentorata on ihmeellisen hyvä ja korkea, kuten sulkaisessa pallossa. Pallo on jonkin verran hitaampi kuin hanhensulka, mutta lyönnit tulevat korkeina takarajalle kuten aidolla pallolla. 

3. Smash eli iskulyönti

Sulkainen pallo: lentää nätisti juuri sinne minne pitääkin, tosin heikompilaatuiset pallot rikkoutuvat hyvin herkästi smashaamisesta. Lentorata on suora ja lyönti on helposti toistettavissa juuri samanlaisena.

Muovipallo: pallo lentää hitaasti ja repeilemme omille lyönneille. Tätä palloa ei kannata smashata ollenkaan, koska palautukset ovat pahempia kuin itse iskulyönnit. Pallo myös käyttäytyy epäloogisesti ja joka lyönti voi olla erilainen ja lyönnin tarkkuus on mitä sattuu. 

Synteettinen pallo: Yllättävän samanlainen kuin aito hanhensulka ja pieni ero nopeudessa ei haitannut niin merkittävästi kuin muovipallossa.

Yhteenvetona voimme todeta, että synteettinen pallo oli melko hauska uusi tuttavuus ja voimme elää toivossa, että lintujen kidutus lopetetaan kunhan valmistusmenetelmät kehittyvät lisää. Onhan joskus aikoinaan pelattu suolesta valmistetuilla jänteillä jotka on nyt korvattu synteettisillä, koska ne ovat toimivia ja kestävämpiä! Jos synteettisen pallon lento-ominaisuudet saadaan kohdalleen ja pallot kestäisivät paremmin niin voisin aivan hyvin pelata myös synteettisillä palloilla. Tässä olisi vaikkapa suomalaisille insinööreille työtä, sillä markkinat ovat laajat ympäri maailman ja keksintö olisi mahdollista patentoida...paitsi tietysti Kiinassa, jossa plagiointi kukoistaa, joten tässä lienee syy miksi lintuja nypitään yhä. Joten eipä tässä muuta kuin tilailemaan palloja ja kokemaan huonoa omatuntoa...

Ennen peliä on helppo hymyillä. Tehokaksikko on valmiina testaamaan erilaisia sulkapalloja.

Pukukopissa haahuilemassa...selfiet ei normaalisti kuulu meidän pelirituaaleihin mutta tän blogin myötä. Normaalisti tuolla mystisessä kopperossa juoruillaan kaikki tärkeät ja vähemmän tärkeät kuulumiset.

Pelin jälkeen eli ei enää niin freesinä mutta edelleen hyvällä tuulella :)

Vähän urheilijan evästä. Tein munakkaan yhdestä kokonaisesta kananmunasta ja kahdesta valkuaisesta, sekä sekaan hieman kinkkua ja paprikaa. Päällä on avocadosalaattia terveellisten rasvojen vuoksi. Iho saa kosteutta, sekä samoin nivelet...ja onhan se hirveän hyvääkin.

Lähde:

Tapion Sulka Ry

Arvokasta oppia JySSin kisoista

JySSin kisoja edeltävä viikko kului herkistellessä ja treenasin vain tiistain sulkapallotreeneissä. Keskiviikkona taas tunsin orastavia flunssan merkkejä ja arvasin, että se ei ole hyvä asia. On melkein kulunut vuosi niin, että olen ollut kisoissa joko flunssassa tai toipumassa flunssasta. Katselin arvontoja ja päätin, että katson kuntoni edellisenä päivänä jos vaikka tapahtuisi jokin ihmeparantuminen... Parantumista ei tullut, mutta kärsin vain kipeästä kurkusta ja tukkoisesta nenästä, joten päätin pelata sekanelinpelit lauantaina ja katsoa kaksinpelien kunnon sitten lähempänä, koska ne pelit olivat vasta sunnuntaina. 

Mixteistä voitimme ensimmäisen pelin (Petri Martikainen -Paula Petäys) tiukassa 3 erän väännössä. Toisessa pelissä kärsimme vuorostaan tappion 3 erän väännössä parille Timo Holma -Sara Taskinen. Kaksareissa sain väännettyä voiton JySSin Kerttu Keräsestä ja flunssa alkoi tuntua pelin lopussa jo pahasti keuhkoissa asti. Päätin luovuttaa viimeisen pelin, koska tässä kunnossa ei missään nimessä pitäisi pelata ja sanon junnuillekin, ettei flunssassa ole kenelläkään asiaa hallille...ilmoitin kisajärjestäjille luovutuksesta, mutta minulle kerrottiin että ensimmäisen pelin voittoni mitätöityy ellen raahaudu kentälle. Eli jokin älytön sääntömuutos...hohhoijaa! En ymmärrän mitä hyötyä tästä on kenellekään!! No menin sitten kentälle vähän lyömään palloa seinille ja hävisin pystyyn, koska en liikkunut kentällä kahta askelta enempää. Huomasin myös, että Taskisen Saran lyönnit ovat niin tarkasti linjoilla että olisin joutunut yskimään keuhkoni pihalle jos olisin yrittänyt vähääkään pelata. Pahoitteluni Sara ja toivon todella, että pääsemme vääntämään kunnolla ensi kerralla.

Tein tyypillisen harrasteurheilijan mokan, että edes mietin pelaamista kipeänä! Kaimani Ulla Roinela kertoi minulle juuri ennen A:n kaksarin finaalia tositarinan, että eräs parikymppinen jätkä oli hieman hikoillut flunssaisena ja sydän oli mennyt viikossa siihen kuntoon, että mies joutui sydämensiirtoon. Aivan hirveää ja päätin, että nämä pelit ovat tasan tässä. Piste. Ja tässä vielä muistutuksena teille muillekin kroonisesta flunssasta kärsiville: www.tohtori.fi Jospa muistaisin tämän ensi kerralla!

Muutoin JySSin kisat olivat oikein mukavan rennot ja hienosti järjestetty. Tapasin myös erään blogini seuraajan / aktiivisen bloggaajan Susanna Monnbergin (Bad Mama's Kitchen). Keskustelimme harrastesulkapallosta ja tulimme lopputulokseen, että tämän mahtavan lajin voi aloittaa kilpailumielessä aivan hyvin myös aikuisiällä. Kilpailut antavat motivaatiota ja syyn treenata itsensä huippukuntoon, mutta itse kisatapahtuma on hauskanpitoa ja vähemmän vakavaa "puolitosissaan" taistelua. Tiedustelin myös Finnish Openin kisatapahtumista ja on hienoa, että suomalaisia on yltänyt nelinpeleissä puolivälieriin. Hyvä Anton Kaisti, Jenny Nyström ja Iikka Heino! Tässä Finnish Openin fiilistelyä: FIC kooste
JySSin kisatuloksia voi lukea täältä: Jyväskylän Juniorieliitti 2014

Ville Tuure (SaSu) selkeä voitto ensimmäisestä pelistä ja sitten tappio miesten C-luokan turnauksen voittaneelle Tuomo Saikkoselle.

Emilian ja Sirpan taidonnäytettä naisten C-luokan nelurissa.

Naisten C-luokan nelinpelin voittajapari Emilia Savolainen ja Sirpa Varis-Piippo. Emilia voitti myös naisten kaksinpelin B-luokan. Onneksi olkoon!

Johanna Kelavuori on Savon Sulan lupaavimpia junnuja tällä hetkellä ja sijoittui turnauksessa alle 13-vuotiassa hopealle. Uskon että tiukkaakin tiukempi semifinaali luultavasti vei voimia, koska Jossu taisteli voiton tiukassa 3 erän taistossa, jonka viimeinen erä päättyi 26-28 Johannan hyväksi. Kultamitalin vei Jannica Monnberg ja tähän samaan perheeseen (Anton Monnberg) meni myös poikien U17 kultamitali.

Kaveriselfie<3
Oli kyllä hullun hauska viikonloppu ja hulvaton meininki koko kisojen ajan...pahoittelut Jonne Ripatti kaikista luokattomista jutuista ja tiukasta pelianalyysistä :D

Emppu osti meille samanlaiset herkkusetit matkaevääksi.

Pari tilannekuvaa mixtistä:)

 Selfie hotellin sängyllä, kun odottelin Emppua suihkusta. Tän jälkeen höpöteltiin sängyssä kun junnut konsanaan ja mä olin nukahtanut ensin. Oli ihanan rauhallinen urheiluviikonloppu ja kiitos kisajärjestäjille hienoista kisoista!

...ja vähä Pandan suklaata kotimatkalle.